Erän voittaa pelaaja, joka ensimmäisenä saavuttaa 11 pistettä. Pelin alussa suoritetaan arvonta, jonka voittaja saa valita joko syötön tai syötön vastaanoton tai vaihtoehtoisesti pelattavan pöytäpuoliskon. Arvonnassa syöttövuoron saanut pelaaja syöttää kaksi syöttöä ja syöttövuoro vaihtuu. Syötön tulee pompata ensiksi omalle pöytäpuoliskolle, sen pitää tapahtua avokämmeneltä ja vastustajan on nähtävä pallo koko syötön ajan. Syötössä maila eikä kädet (tai muu kroppa) saisi osua pöytään. Palloa on heitettävä vähintään verkon korkeuden verran ylöspäin (n. 16 cm) ja palloon saa lyödä vasta kun se on saavuttanut lakipisteensä. Mikäli syöttö osuu verkkoon mutta on muuten oikea, syöttö uusitaan. Takaisin lyönnissä pallon täytyy pompata kerran vastapelurin puoliskolla mutta ei kertaakaan omalla puolella. Pallon tulee osua vastustajan pelialueen pintaan, muuten se on ulkona. Vaikka vastustaja ottaisi pallon mailalla vastaan, saa pallon haltuun ottanut kuitenkin pisteen. Osumaksi riittää pienikin hipaisu pöydän yläpinnan reunaan, mutta pallon on pompattava suoraan tai ylöspäin, muuten vastustaja saa pisteen. Lyönti on myös oikea, vaikka pallo tulee verkon ohi tai verkonpidikkeiden ali vastustajan kenttään, kunhan se osuu pöytäpintaan.Ottelu täytyy voittaa kahdella pisteellä ; jos peli on tilanteessa 10—10, jatketaan peliä vuorosyötöin kunnes toinen pelaaja voittaa kahden pisteen erolla, esimerkiksi 12—14. Ottelun voittoon vaaditaan tavallisesti kolme erävoittoa ja suurkilpailuissa neljä erävoittoa. Pöytätennispelaajan on oltava todella nopea ja hyväkuntoinen että ehtisi kaikkiin vaikeimpiinkin palloihin.