Kauan sitten meillä oli mitä ihaninta aikaa kahdestaan
Sitten eräs tuli ja muutti sinut kokonaan
Kaipaan niin kovasti noita menneitä aikoja,
silloin kaikki oli hyvin
tiesimme toisistamme kaiken
Nyt hyvä että muistamme toistemme nimiä
Näemme ja juttelemme päivittäin,
mutta silti,
tuntuu kuin olisit vieras minulle
et enää se tuttu, turvallinen
Nauran jutuillesi enään vähän,
hyvä että saan seurassasi hymyiltyä
Se sattuu liikaa
Miksi huijata sinua että minulla olisi mukavaa,
koska en nauti asioista enää niinkuin ennen?
Kumpa voisit ymmärtää
Mutta epäilen sitä
Pidä kiinni siitä toisesta
Älä minusta välitä
Minä pärjään ilman sinua....
kai?