IRC-Galleria

"Kummalliset kalat liukuvat syvyydessä,
tuntemattomat kukat loistavat rannalla;
olen nähnyt punaista ja keltaista ja kaikki toiset värit -
mutta ihana meri on vaarallisin nähdä, se herättää tulevien seikkailujen janon:
mitä on tapahtunut sadussa, on tapahtyva minullekin.

Me seistään ja katsotaan merta,
Se on hopienen ja musta, ja jatkuu ikuisesti.
Ei merta voi vihata,
ei sitä voi unohtaa.
Ja silti...niin nopeasti ja niin hiljaa...
kuin kuun säde vesen pinnalla.

Mä seison ja katson merta
Se on hopienen ja musta, ja jatkuu ikuisesti.
Ei merta voi vihata,
ei sitä voi unohtaa.
Ja silti...mua pelottaa.
Mä tunnen, miten mua vedetään sameaan syvyyteen.

Kosteat vesikasvit nuolee mun kasvoja ja kietoutuu mun valkoisiin reisiin.
Mä vajoan. Ja vihreän sameuden läpi mä nään ne jo:
hopieset hait liukuvat hitaasti läpi hämärän, läpi kivien, kuunsäteitten ja kuoleman.

Vesi on siniharmaa ja liikkumaton mun ympärillä.
Ei kuulu mitään, ei näy.
Ne liukuu hämärässä vedessä ja kuunsäteet välähtelee niiden hopeisissa kyljissä.

Niiden silmissä ei ole mitään,
ne on mustat ja kylmät. Ja vesi on pehmeä ja raskas mun ympärillä, se sitoo mut tänne sameaan hiekkaan ja vesikasvien vihreisiin sormiin.
Ne on jo niin lähellä,
niiden liikkeet pyyhkii kylmiä pyörteitä mun kasvoille.

Mä yritän liikkus, mutts en voi.
Ja ihan hiljaa niitä liukuu lisää ja lisää mun ympärille.
Kuunsäteet välähtelee niiden hopeisissa kyljissä.

Mä ajelehdin pitkin meren pohjaa enkä hengitä enää.
Ne näykkii mun varpaita ja sormenpäitä,
suolavesi kirvelee verisiä haavoja.

Hait kuiskii mun korviin verisiä sanoja.
Ne on valmiita.
Ne odottaa vaan sitä hetkeä.
Ja kuunsäteet välähtää niiden hopeisissa kyljissä.

(Mä nukun tän pois...
Näen unta elämästä...
Ja unissa kaikki on mahdollista...
mä kuljen sieluni pölyisessö talossa ja avaan ikkunoita...
Aurinko paistaa suoraan mun päälle...
Peilissä näkyy pehmeä varjo...
Rakas...
Anna Anteeksi...)

...ja mä katson sitä sakeaa vettä ja haiden verisiä hampaita enkä halua enää.
En halua kuolla. Mä haluan elää.
Ja sinisessä hämärässä mä nään ne jo:
kultaiset auringon säteet tanssii syvyydessä kuin holvikirkon käytävillä.

Me seistään ja katsotaan merta,
Se on hopienen ja musta, ja jatkuu ikuisesti.
Ei merta voi vihata,
ei sitä voi unohtaa.
Ja silti..."

-Kira Poutanen-

joo, meni taas vähä nukkumiset päin.. X.x

---

"...mutta kun ihmisellä on syömishäiriö, se on ihan sokea seurauksille - sokea kaikelle paitsi omalle vääristyneelle kuvitelmalleen itsestään"

"The story's the same
You've heard it all before
got lost in this game called life
wanted something more
i needed to prove myself
longed for admiration
and the respect of the world
i wanted to be god
forune and fame leaving me stone cold
As I'm walking trough this
heartless lonely avenue
I am finding out the hard way that
I'm missing you
Glory's the game , oh yeah!
This shit i'd seen before
I played all the same - got stained
Drowned in something more
Mistress of fame
hollow and stone cold
I'm alone - I'm alone!
As I'm walking trough this
heartless lonely avenue
I am finding out the hard way that
I'm missing you
Squeezing a ring that once was yours
Finding it hard to let go of its warmth
The story's the same , oh yeah!
You've heard it all before
So lost in this game called life
Wanted so much more

As I'm walking trough this
heartless lonely avenue
I am finding out the hard way that
I'm missing you
As I'm walking trough this
heartless lonely avenue
I am finding out the hard way that
I'm missing you
Squeezing a ring that once was yours
Finding it hard to let go...
Embracing a heart that
once was all mine
to get hold of
Its time to kiss my past goodbye!"

-Carmen Gray-

Miss...Plague Rat<3

Miten voi pelätä jotain kaunista?

Antaa peitteen maalle,
hautaa kaiken kuolleen,
Antaa alun uudelle

Puut tiputtavat sateen värjäämät lehdet
Ne takaavat maalle kirjavan peitteen,
jonka huntu viimein viimeistelee

Kesän vihreät muuttuvat kirjavaksi,
värittömäksi, kuolleeksi
Untuvainen harso piilottaa kaiken

Pilvet näyttävät madaltuvan,
taivas nousevan,
maa lähenevän,
elintila pienenevän

Pienet keijut syksyllä,
laskevat leikkiä ja leikkivät lehdillä,
Pienillä siveltimillään maalaavat maisemaa

Hentoiset enkelit tulevat mukaan,
Helmansa repeytyvät hellästi huurteeksi,
Valkeaksi, kimaltavaksi, usvaiseksi peitoksi

Hallan myötä tulevat haltiat,
enkeleiden avuksi,
hentoja kun ovat,
voimattomia yksin

Pakkasten myötä pedot,
Haltioiden töiden jatkajiksi,
Yöt kun kylmenevät,
eivät haltiatkaan jaksa

Kylmien öiden myötä
huntupäisenä myös sinä vapaudut

löysin vain nämä:

The standard cut-offs are as follows:
0–9 indicates that a person is not depressed,
10–18 indicates mild-moderate depression,
19–29 indicates moderate-severe depression and
30–63 indicates severe depression.
Higher total scores more severe depressive.

--
0-9: ei masentunut
10-18: lievä masennus
19-29: keskivaikea masennus
30-63: vaikea masennus
Enenmmän:
Erittäin vaikea masennus

... MUTTA MIKÄ ON SE MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ?

Päävärini:
Lila ihminen on täynnä unelmia, fantasioita, enkeleitä, keijuja ja muita satujen ja tarujen ihmeolentoja. Lila ihminen elää unelmien maailmassa ja saattaa seikkailla internetin ja tosielämänkin roolipeleissä paljon sujuvamin kuin arjen askareissa. Hänen sisällään elää mahtava taikuri tai uljas ritari, eikä todellinen elämä tunnu tarjoavan hänelle mahdollisuuksia näyttää toisille todellista kauneuttaan.

Lilan ihmisen mielikuvitusmaailma on todellisuutta paljon kauniimpi ja puhtaampi. Siksipä hän mieluummin elääkin mielikuvissaan kuin oikeasti omassa arkisessa ja kalpeassa ruumiissaan.

Herkkä lila on unelmoija ja tuulihattu, jonka on vaikea tarttua arjen rutiineihin. Hän mieluummin pakenee päiväuniin kuin ottaa vastuuta sen enempää itsestään kuin toisistakaan. Rahan ansaitseminen ja säännöllinen töissä käyminen on vastenmielistä tälle kauneuden palvojalle, joka mieluummin yrittää löytää viimeisiä viattomuuden rippeitä unelmistaan. Niistä voi tehdä runoja ja lauluja, mutta sekään ei ole lilalle niin kovin tärkeää - hänen ei tarvitse saavuttaa mitään konkreettista ollakseen onnellinen. Hän haluaa vain olla rauhassa ja seikkailla mielikuvituksensa loputtomissa aarreaitoissa ja satujen lumotuilla saarilla.

Yhteentörmäys todellisuuden kanssa onkin lilalle joskus väistämätön, sillä toisten on vaikea ymmärtää tätä ²haihattelijaa², joka ei osoita minkäänlaisia vastuuntunnon merkkejä. Lilaa on kuitenkin turha yrittää muuttaa, tai edes ymmärtää. Hän kulkee omia polkujaan ja saattaa tiputtaa jälkeensä hyppysellisen tähtipölyä, jonka ansiosta toisetkin hetken aikaa oivaltavat elämän todellisen kauneuden.

Aurassasi voimakkaita:
violetti;magenta;oranssi;sininen;kristalli;

Subject: Do Fairies live at the bottom of your garden?

Maybe not anymore, but a recent discovery would suggest that they probably did. What appear to be the mummified remains of a fairy have been discovered in the Derbyshire countryside.

The 8 inch remains complete with wings; skin, teeth and flowing red hair have been examined by anthropologists and forensic experts who can confirm that the body is genuine. X-rays of the 'fairy' reveal an anatomically identical skeleton to that of a child. The bones however, are hollow like those of a bird making them particularly light. The puzzling presence of a navel even suggests that the beings reproduce the same as humans despite the absense of reproductive organs.

The remains were discovered by a local man, who wishes to remain anonymous, while walking his dog along an old Roman road situated between the villages of Duffield and Belper.

kuka tulee laulaa? 8')

(toistaseks ei oo karaokelevyjä, eikä mikkejä, mut ei se mitää, ei keskitytä pikkuvikoihiN!)