IRC-Galleria

Kuuton yö syviltä huuliltasi tähdet pudottaa, kultaisiin maljoihimme pohjattoman veren ja sielun sanomaa. Meri sormieni päistä juo rakkauden kuin taivaat valuvat silmiisi huimaten, korkeuksista joissa pelot saavat uskaltaa  ja epäilys vaihtuu lentoon.

Siellä pörröinen vehanta katseesi saattelee lähteen dyynien luokse kun huokaan maailmani uumassa enkä  vastusta virtaa jonka nälkäinen jumalatar on kääntänyt sisälleen. Yöt kirkastuvat ja päivät himmenevät tuoksussa joka saattaa naaraan kohti keskustaa, tanssit jaguaarin turkissa huojuen vuoren laella kuin löytääksesi horjunnan joita tassumme  ilmasta kahmivat. Jatkuvan liikkeen euforia huumaa vatsanpohjaasi eikä hetki enään päätä sykkivää rintaani, sieluasi jääkausien takaa.

Ihmistä ei ollutkaan, peilikin sekoittaa oikean väärästä. On vain enemmän, missä pienimmät muutokset muodostavat yhden tilan, mielen, ihmeellisyyden, äänesi melodia tartuttaa minut omegalle missä kysymykset saattavat minut kuolemaan ja meidät elämään. Lukemattomat astiat ovat meitä kahlinneet, näin on tullut viimeisen matkan aika jonka jälkeen lopumme tai aloitat uudestaan. 

Minne askaleet vievätkin olen aina sydämmessäsi kuin asut mielessäni kunnes tuo minulta poistuu. Minulla ei muuta ole siellä ollutkaan, olen aina ollut ihosi alla. 

Kun nukut
Pidän sinusta huolta
 
Kun puhumme miljoonien suulla
Pidät minusta huolta


Rajaton, ei mitään ja kaikki, ne asuvat ihmisen sisällä. Toista ei ole, vain 1. Ei esteitä, arvostelua, vain yhteinen työ olla kaikki, ja ei mitään.