IRC-Galleria

Kun jossain oikein toden teolla onnistutaan, on se paremman vaihtoehdon sivuuttamista. Pelkäämme totuuden kuvajaista, unelmaa ´itseistämme´ tarpeeksi jotta löydämme aina uudet selitykset, risteykset ja harhapolut. Milläpä muulla tavalla olemmakaan näin Kehittyneitä.

Ainakin toivotaan että katsomme haaveita eivätkä haaveet meitä koska kukapa toivoisi elämää sen jälkeen jos tohtisimme ottaa rakkauden vastaan ja se menisi ohitse, huomaamatta kuin hyljeksien. Parempi pitää lankoja käsissään ja uhrata tulevaisuutta toverillisuuteen, mikäpä parempaa sellaiseen jota kehtaa näyttää kaupungilla.

Joskus eilistä ei muista, tai tekikö sitä tiettyä toissapäivänä.. kaukaisempana tuntuu päivä jolloin paistoi. Vaikka loistettaan ei pakoon pääsisi, aurinko ei paljoa auta kun ainoastaan muistuttaa persoonattomuudestaan. Jos tuota pilvien takana olevaa mötikkää voisi palvoa, sen tekisin. Ei, tähteä ei löydy. Valoa joka ei pysähtyisi epidermiin ainoana hedelmänä D-vitamiinin erittyminen.

Näkisipä ´tapahtumahorisontin´ taakse, onko pimeys omaa sokeutta vai kohtaako enään mustempaa aukkoa.