IRC-Galleria

Katkeran suloista, Kaikki päättyy siihen et, joko ite teen virheen (yleensä "asiasta"). Ja aikojen jälkeen huomataan, että olen ollut kaiken aikaa oikeassa. En syyllistä ketään, enkä mitään, paitsi itseäni. Vois hyvillä mielin haistattaa vitut kaikille, mut sitä en tee, koska olen valaistunut! Thrust No One!

Kuunnelkaa hyvät ihmiset sitä pientä ääntä päänne sisällä! Ajoissa...................

Nyt jo teputtelin ilman keppejä kuselle.. Siellä en tarvinnu, kun yhtä keppiä ja sitäkin kusemiseen.

Ohi on! Nyt taas kompataan tasasta tahtia kyynärsauvoilla. Hitaasti, mutta varmasti. Vittu, että kestikin kauan päästä leikkaukseen. Itse jalan operointi kesti n. 2,5 tuntia.

Ja heti rupes masentaa ja ahdistaa.

Faaaak! Sekä näyttö, että masiina vittuilee kilpaa.. Ei voi tajuta! Huomenna tietokoneiden neuvolaan. :S
Ottaa päähän.. Nimppari onnitettlut, Ass, Arse, Anus ja Ari.

Alkoa siellä ja alkoa täällä.. Suhtaudun todella negatiivisesti asiaan ja lyöttäydyn seuraan! Vaikka väkivalloin!

Pidetään huolta siitä, ettei tule naulanreikiä. Lue koko tämä kertomus aina viimeiseen lauseeseen asti. (Tärkeintä onkin lukea viimeinen lause)

Olipa kerran pahantuulinen pikkupoika. Hänen isänsä antoi hänelle pussillisen nauloja ja sanoi, että joka kerran kun hän menetti malttinsa, hänen tuli vasaroida yksi naula aidan takaosaan.
Ensimmäisen päivän naulasaalis oli 37 naulaa. Muutamien viikkojen aikana poika oppi hillitsemään kiukkuaan ja päivittäin naulojen lukumäärä yhä pieneni. Hän huomasi, että oli helpompaa hillitä itsensä kuin takoa nauloja aitaan.
Vihdoin koitti päivä, jolloin hän ei kertaakaan menettänyt malttiaan. Hän kertoi siitä isälleen ja tämä ehdotti, että poika vetäisi aidasta pois yhden naulanjokaisena sellaisen päivänä, jolloin hän ei kiivastunut.

Päivät kuluivat ja lopulta nuorukainen voi vihdoin kertoa isälleen, että hän oli poistanut kaikki naulat. Isä johdatti pojan kädestä pitäen aidan luo. Hän sanoi: 'Olet tehnyt hienoa työtä poikani, mutta katsopas aidassa olevia reikiä. Aitaa ei koskaan enää saada entiselleen. Vihapäissäsi sanotut sanasi jättävät juuri tämänlaisia arpia. Voit iskeä veitsen toiseen ihmiseen ja vetää sen ulos. On ihan samantekevää, kuinka monta kertaa pyytelet anteeksi - haava on yhä olemassa. Sanoilla aiheutettu haava on aivan yhtä paha kuin ruumiillinenkin'.
Ystävät ovat tosi harvinaisia jalokiviä. He saavat sinut hymyilemään ja rohkaisevat sinua onnistumaan. He kuuntelevat meitä, he lausuvat meille kiitoksen sanat ja haluavat aina avata sydämensä meille.

Osoita ystävillesi, kuinka paljon heistä välität ja lisää tämä päiväkirjaasi.
Suo minulle anteeksi, jos joskus jätin sydämeesi naulanreiän..

Ja yksin.. Erakko my arseee!