Joskus sitä vaan miettii,
Miks jokin menee miten menee.
Miks elämän pitää olla alamäkeä kerta toisensa jälkeen.
Miks ei vois mennä hyvin.
Välillä musta tuntuu etten oo olemassakaan.
Ja että kaikki on iha turhaa.
Vain muutamat kaverit välittää oikeesti,
Ja se tuntuu pahalta.
Jos huudan apua kuuleeko kukaan.
Jos katoan muistaako kukaan
Jos kuolen jääkö kukaan kaipaamaan.
En pyydä muutakuin sitä että välillä olis helppoa.
Välillä tuntuu siltä kuin,
Olisin keskellä suurta tavarataloa huutamassa apua,
Eikä kukaan välitä eikä edes huomaa.
Mä ponnistelen päivästä toiseen,
Että jaksaisin jotenkin.
Kyllähän kaikilla on omat ongelmansa.
Niin on myös mulla.