IRC-Galleria

Oot oikeesti todella ihana tuki ja turva, ja oon niin pahoillani eilisestä.<3

Nää viikonloput ei oikeesti voi alkaa joka kerta tällee... Lähettiin hennan kaa nurmijärvelt ajelee sillee normisti etiäpäin. Just puhuttiin siitä et on toosi liukasta eikä nää yhtään mitää. Seuraavassa hetkessä me löydetään ittemme ojan pohjalta. Menin iha sekasin, jos mul joskus on jotain aivotoimintaa ni sillä hetkellä löi niin tyhjää ja hysteeria paino päälle. Soitin ekana isille, sen puhelun aikana en ees muista et oisin antanu hennalle sen tai et isi pyys antaa sen hennalle... Joku ämmä siin oli kuelma käyny kyselee mut muistan seuraavaks palomiehen joka pitää mua kädestä ja yrittää rauhotella. Isoin huoli oli se et henna ei ite noussu vaan sen reiden takii kannettiin pois autosta. Mietin vaa et jos sille kävi jotain ni mitä mä sit tekisin...? Ja tietenki me sit jouduttiin hyviinkäälle, ja tietenkin se lääkäri oli joku saatanan vladimir minkä puheesta ei saa mitään selvää.
Ja joku kuiteskin miettii autoa, ni ei siihen autoon mitää pahempaa tullu. Hieman puskuri pashkana mut toivottavasti sisält ei menny mitää. Oli faija kuelma ajanu sen takas kotiin et ei siel varmaankaan sen suurempaa ollu. Toivottavasti. :))

Mut onneks kaikki on hyvin ja nyt voitiin jo hennan kaa nauraa eiliselle, et täst se elämä jatkuu. ;)

Toivottavasti ens viikonloppu olis hieman parempi.? ;) Ainaski Jennan kaa vedetään perseet, kävi miten kävi, eiks ni.? :P

<33

Vastauksia saada, mahtavaa ois,
vaan kysymykset nämä, vie sinut luotani pois.

Sua iso ikävä mulla,
vaan mitään tehdä voi – en mä.


Kunpa kertoisit enemmän
ja pois pyyhkisit tän ikävän.

En kestä tätä enempää
tuntea tuskaa – ikävää.

Ah.<3

Melkein itku tuli kun takasin pääsin. :P
Kiva loma ei siin mitään, mut ehkä hitusen väärä paikka mulle. ;)

Kotona taas.<33