nyt saa riittää, suljen mun puhelimen
tää päivä ollu kaikkee muuta ku rauhallinen
pinna kireellä, kauheel kiireellä,
päivät vilisee, aika kiitää siivellä
kyllästyny stressiin, siihen et stressaan
stadin piireihin ja välil koko mestaan
tekis mieli vaa hetkestä irrota
käännän erääntyneen laskun ja kirjotan.
katon ulos ja nään vaan harmaata
sade kattoihin rummuttaa armotta
haluisin rentoutua, skidi hermoloma
vähän aikaa itelleni ja tilaa omaa.