Niin paljon pystyy muutama sana muuttamaan
niin paljon pystyy murtamaan, saada huutamaan.
nyt tahdon kysyy sulta vaan vieläkö kaipaat?
vielä joskus mua muistellen vietätkö aikaa?
Ja tiedätkö lainkaan miten sua rakastan
ja miten paljon sattuu kun tiedän etten sua takas saa?
Miten paljon tahtoisin vaan olla lähelläsi
käsi kädessäsi kuulla lämmön äänessäsi!
Mut kai meidän on tarkotus erillään nyt kulkee,
eri tuulet tuntee, silmät eri sängyis sulkee.
Jotain tahdon silti aina merkitä myös sulle,
ehkä toisiamme joskus mietitään yön tullen.
Vielki melkein kuulen hyvää yötä mulle kuiskaavan
äänesi ja sen kai ikuisesti tulen muistamaan.
Vielki kasvoistasi kuva palaa aina mieleeni,
mietin niit aikoi ja sit sua salaa kaipaan viereeni.
Mut vaikkei sun kaa olla enää nytte yhdes,
tahdon jotain pitää hengissä ja elää yhteydes.
Tutut sanatkaan eivät enää tunnu samalta
vaan uuvuttavalta, jo hymyilykin tuntuu pahalta.
Vain muistoni voi enää tuoda sut takas
ne hetket, jotka vietin kun olin sun luonas, rakas.
Vielki muistan, kuinka painoit hiljaa huulet mun suulle
mun sydän ei koskaan kuulunu muille ku sulle..
<3