Ajat ovat vieneet meiltä muistomme
Joskus kohtaan ne vahingossa
ne kävelevät vastaan
hiljaisissa hetkissä,
vakavissa unissa,
pimeinä iltoina.
Ne hiipivät ihollani ja
muistuttavat olevansa olemassa.
ps. muistatko ne rappuset joilla istuin ja odotin? ... noh, istun täällä yhä