IRC-Galleria

Minulla oli tänään pyykkipäivä. Menin pyykkieni kanssa kellariin ja siin kävelin käytävää pitkin ja yhtäkkiä ilmassa oli tuttu tuoksu. Pysähyin ja aloin miettiä mikä tuoksuu. Sitten tajusin, että ristomattiratia-pyyhe pyykkikorissani tuoksui Karennille. Ja jos hieman dramatisoidaan tilannetta, niin minulle tuli niin valtava ikävä, että heittäydyin lattialle huutamaan hakkaamaan käet nyrkissä seinää. Sen lisäksi tietysti itkin ristomatin märäksi ja lopulta se sekomummu tulee selittään minulle, että "kyllä se on tyttö kiva ku näin heinäkuussaki lehdet on niin kovin kauniita nuissa meidän pihan kuusissa". Ristomatti jäi pesemättä, tietyt asiat pitää säilyttää muuttumattomina.

Lähdin eilen ystävieni kanssa juhlistamaan TT-harkan päättymistä "yhdelle". Päädyin kuitenkin Kalaksiin tanssimaan Pipan kanssa Dingon tahdissa. Menikö jossain kohtaa jokin vikaan? :]

ensi kerralla keksi paremmat tekosyyt.

Tuli yhtäkkiseltään kova ikävä Samua. Onneksi Samu on reipas pikkumies, se kyllä pärjää ja jaksaa odottaa minua urheasti. Kysymys onkin siitä, jaksanko minä, kun kuvankin katsominen aiheuttaa kyynelehtimisen.

Elli alkaa seurustella eikä hänellä ole enää aikaa Annalle - Anna on mustasukkainen ja kokee tulleensa syrjäytetyksi

Herran sana ei tyhjänä palaa (Jes. 55:5)

Askel askeleelta menet kauemmas, et enää rakasta, sen jo ymmärrän. tulee ikävä, lohduton sydän huutaa, palaa.

unohdin sanoa, että kiitos ja aamen. oli mukava kun kävitte kylässä.



ps. se pappi oli Mikko Salmi

Mietinpä tässä vaan, että olenko sittenkin luottanut väärään ihmiseen?