IRC-Galleria

taas menee yksi yö valvoessa!! päässä pyörii kaikenlaisia asioita,mut eniten ärsyttää,et kuitenkin tunnen olevani väsynyt,mut uni ei vaan tuu.tää on jo toinen yö peräkkäin...aki ja riku on mun ajatuksissa kokoajan ja mietin sitä miksi piti käydä näin?? mä en osaa ottaa ajatusta vastaan etten enää näe tai kuule heitä!aki tiesi kuinka paljon rakastan sormuksia ja yksi joulu se oli mulle ostanu tina sormuksen. se on tallessa ja riku antoi kaulakorun kun olin 13.v se oli itse tehnyt sen luodista ja lupas vielä aikuis iällä tehdä isomman mikä nyt sitten jäi tekemättä!!! kyllä mä pojille kuitenkin juttelen kokoajan koska uskon että he kuulee ja näkee kaiken vaikkakin välimatkan kautta. ulkona on hirvee myräkkä ja se helistelee ikkunoita.. jotenkin on ajatukset ihan sekasin välillä tuntuu et kyl se tästä ja toisella hetkellä sitä ei osaa muuta kuin itkeä! pelko kasvaa enemmän ja enemmän siitä kuinka pitkä aika on täälä kullekkin annettu. mutta tutkimattomat ovat herran tiet!!!! IKÄVÄ!!

oltiin akin kanssa varmaan 2-3 vuotta kuin paita ja peppu! aki oli yks mun parhaista kavereista oltiin joka paivä yhes,pelattiin korttia ja juotiin kahvia niin et napa rutkas,ei siihen muuta tarvittu,aina oli hauskaa ja varsinkin mervi akin ja rikun äiti oli aivan mahtava tyyppi ja on varmasti edelleen. akilla oli tapana laittaa aamulla viesti: koitas nyt herätä kahvi on kohta jo tippunut täälä jo.. meni muutama minuutti ja olin jo aamu kahvilla silleen mun päivä aina alko. mä olen itselleni niin katkera et annoin meidän ystävyyden mennä. antaisin mitä vaan jos saisin vielä kerran kuulla akin äänen ja että saisin pyydettyä anteeks sitä mitä meidän välillä kävi..mä suren akia joka päivä,mutta toivon et on se taivas ja vielä nähdään! sä olit paras kaikista..ikävä on suunnaton!!! sen huomaa kun ikää rupee tulemaan,mikä oikeesti on tärkeetä tässä elämässä ja se on et on ystävii eikä tarvii olla yksin tässä suures maailmassa! jos saisin mahdollisuuden olisin parempi ystävä sulle.se vaan on niin et mä menetin paljon kun en taistellut meidän ystävyyden eteen ja nyt kaikki on myöhäistä.

en voi uskoa että olet poissa ystäväin.12:toista vuotta sain sinut tuntea ja niihin vuosiin mahtuu paljon asiaa.. :)sanat ei riitä kertomaan kuinka sua jäin kaipaamaan! sitä aina luulee,että on paljon aikaa kertoa kuinka tärkeä toinen on,mutta nyt aika loppui kesken ja yllättäin. ois niin paljon sanottavaa.. me vielä tavataan :) kiitos näistä vuosista riku!