Päivällä nyt ei tapahtunut ihmeellistä. Opintokäynti Turkuun, joka meni ihan sujuvasti, mitä nyt kuski oli melko lailla hukassa kokoajan. ;o)
Mutta illemalla näin ihanan, ihanaakin ihanemman ystäväni Manskun, jonka kansa kävimme kahvilla. Juttelimme paljon, paljon kaikkea mielestäni tärkeää. Aika meni kuin siivillä. :o)
En voisi olla onnellisempi tästä ystävyydestä. Mansku tuli elämääni hyvin yllättäen mutta tulikin sitten rytinällä ja sydämeeni jäädäkseen. En tästä tytöstä meinaa ikinä päästää irti, en ikinä. <3
Mulla on äärettömän hyvä olo ja siitä saan kiittää Manskua. Aina kun olen hänet nähnyt, tulen äärettömän hyvälle päälle ja elämä hymyilee. Voisiko paremmin olla? Ehkei. :o)
Mutta siis ääretön kiitos sinulle Mansku, että olet elämässäni. En osaa sanoin kuvata kuinka paljon ystävyytesi mulle merkitsee. *Pus*
Nähdään pian uudelleen, sitä odotellessa... *PusRutsHal* <3