tää nyt on periaatteessa taas vähä vanhaa fiilistelyy, vaikka ei tästäkää oo ko joku kolme-kaks viikkoo.
mut en tie.
ehkä silti jotenki jo vähä tollanen ei nii ajankohtanen, mutta kirjotampa senki nyt tänne.
mut siis töissä kirjottelin joskus siinä soitellessa tällasta:
odotan, odotan, odotan
ja odottamisen jälkeen odotan.
ehkä joskus toivottavasti,
voisin sinut tuntea,
paremmin kuin kukaan,
ja kanssasi kaiken jakaa,
että lopulta hautasi omani vieressä makaa.
haha. vähä kyl äskön nauroin tolle vikalle lauseelle.
khähä. :D
nojoo. :D mut joo. tällasta herkistelyy työpäivän kesken.