katseesi hämmentää
en sitä osaa ymmärtää
mielen tyrskyt jäädyttäen
sua enää muistele en
kipua kartan
en sitä näytä
edes itselleni
talven kutsuin kylään
kaiken kauniisti peittäen
valkoinen hanki,
säihkyvä tähtimeri,
peittää maan hiljaa hajoavan
sydän suojautuen routaan
sen kai kevät sulattaa.
ehkä siitä joskus
jotain kukkaan puhkeaa.