Kiva aloitus tälle aamulle. Kerrankin oma-aloitteisena työntekijä päätin pistää korteni kekoon ja kastella officen kukat. Työpöytäni yläpuolella on roikkunut hamppunarun tapaisesta materiaalista tehty amppeli. Kurkotin kukkaa kohden ja kerkesin lirauksen verran kaataa vettä kultaköynnös-parkaan, kun solmu amppelinarun pohjasta aukesi. Huh! Sain just ja just otettua kukasta kiinni niin, ettei se tipahda maahan. Siinä ois lentänyt mullat pitkin työpöytiä ja tietokoneen päälle. Vaara ohitse? No way. Toisessa kädessä kukkaruukku ja toisessa kastelukannu. Missio? Kuinka laitat vesikannun pöydälle niin ettei kukkaruukku tipahda kädestä? Kukka oli kiertänyt köynnöksensä amppelinaruun silleen kivasti. Repiä ei voinut. Siitä ois tullut tupenrapinat pomotteelta (tässä toimistossa ei harjoiteta fyysistä kuritusta). Ei auttanut kuin varovasti laittaa vesikannu pöydälle ja loikata itse työpöydän päälle. Helpommin sanottu kuin tehty, kun toinen käsivarsi kurkottaa taivasta kohden ja tasapaino vähän niin ja näin. No jollain ilveellä sain puntattua itseni pöydän päälle ja irroitettua narun koukusta. Mission completed? Yep. Mutta aikamoista taitoa moinen aamuinen akrobatiaesitys vaati. Kyllä notkeasta, mutta ei niin sorjasta vartalosta on hyötyä konttorirotan ammatissa.
Nooh. Sain kuulla tänä aamuna myös, että minusta voisi tulla näyttelijä. Juu-u. Ei Hollowood-tähti kuitenkaan, vaan ehta kesäteatterilainen. Haha! Viereisen toimiston täti tuli rupattelemaan niitä näitä. Siinä sitten selitin otain taas omaan tuttuun vauhdikkaaseen tyyliini, kun täti keskeytti sanoen: "Ansku-pieni, oletko koskaan harkinnut kesäteatteriin hakeutumista?" Krääh! Purskahdin nauruun ja kysyin, että mistä hän sellaisen idean keksi. "Sinä osaat niin hyvin ilmeillä ja käyttää kehoasi hyväksi kun puhut." Totesin huvittuneena, että eiköhän minulla riitä tätä yleisöä ihan tarpeeksi tässä toimistossa. Pitäähän se jonkun pellen duunitkin hoitaa muun työn ohessa. Jatkuva showta minun elämäni on. Vähän niinku Truman showssa. Tai jotain. Eiköhän jokaisella ihmisellä ole omiksi kotitarpeikseen jatkuvaa roolin vetoa...
Työt kutsuvat. Puhelimet soi. Kansa odottaa konsultaatioa jättiukonputken kitkemiseksi tästä kaupungista. Se on keskiviikko. Taidan aloittaa ei-niin-ahkerana työnteon nyt. Alkaisi jo loma.