Enää lapsi en oo, näen aikuisen silmin, mutta kyyneleitäin antaa huomata en voi.Liian vanha jo lien, että löytäisin tien sadun valtakuntaan, ei se totta ollutkaan, se vaan on tarinaa ja jos voin haluan niin ymmärtää, jos voin enää en lailla sun nää.
Kaiken muuttuvan nään tiedä en minne käyn, en sua voi jättäkkään, tahdon silmistäni pois tän näyn. Mä takaisin niin tahtoisin tuon sadun ihmeiden ja pelottoman rakkauden, nuo haaveet lapsuuden, silmin uusin nyt nään, tarun uskoa saan ja mä kuitenkin jään satumaahan ihanaan. Se vaan on tarinaa ja nyt voin nähdä lailla sun niin, nyt voin uskoa taas unelmiin. ♥