IRC-Galleria

... koska naapurit!

Niitähän ei voi (normaaleilla tuloilla) oikein valita ja kaikenlaisten eläjien kanssa pitää vaan tulla toimeen. Olen joskus aikoinaan blogannut yläkerran kiukkuisesta mummosta, joka hakkaa esineellä x lattiaan aina jos meillä (lue: minulla) on musiikki liian kovalla. Tosin tämä asia on muuttunut radikaalisti - mummo on ainakin viissataavuotias ja ilmeisen kuuro, koska meillä voi helposti seurata iltauutisia ihan vain kuuntelemalla kun niitä yläkerrassa katsotaan. Mutta! Tämä ei ole epätoivon lähde, ei suinkaan. Kunpa kaikki naapurit olisivat noin yksioikoisen helppoja.

Sen sijaan seinänaapurit! Jotka tykkäävät kokata jotain, minkä haju saa voimaan pahoin! Aivan käsittämätön biopöntön, happanevan kalan ja jonkun määrittelemättömän eläinpohjaisen rasvan suloinen sekoitus leijuu rappukäytävään ja sitä kautta myöskin muihin asuntoihin. Etenkin meille.

Ja sitten kun tekee vielä sen virheen, että jättää sisäoven auki kotoa lähtiessään. Se tunne, kun illalla nälkäisenä palaa kotiin vaan huomatakseen, että hengittäminen on mahdotonta ja se nälkäkin katoaa siinä pahoinvoinnin tieltä... Se on puhdasta epätoivoa!

Ensimmäinen toimenpide: hakkaa päätä seinään, koska unohdit välioven auki (vaikka eipä se väliovikaan estä sen löyhkän sisäänkantautumista kokonaan). Toinen toimenpide: kaikki ikkunat ja parvekkeen ovi auki ainakin puoleksi tunniksi - ihan sama oliko pakkasta tai ei. Suitsuke auttaa asiaa myös ihan vähän. Ja sitten on kylmä ja yhäkin haisee kuolemankala kämpässä. Voi *"%#€!!!!

Ja kun tuosta ei oikein voi mennä sanomaankaan. Silleen "moi, voisiks olla kokkaamatta sitä kalmankalaa, kun meitsi meinaa yrjötä". Metelistä voi aina kuitenkin hyvällä omalla tunnolla valittaa.

Ääh... *valivali*

Parhautta Padasjoella. Ulkona kirkas pakkasyö (-20), sisällä lämpöä, juustoja ja viiniä. Saunasta hankeen jäähylle ja nyt villasukat + teetä. Aah...

Mökillä, jäällä <3

Kun päätät muuttaa olohuoneen valaistusta, tee seuraavaa:

* Katkaise vanhasta lampusta johto, niin että sitä ei varmasti voi käyttää ja sinulla on oikeasti tarve uudelle valaisimelle.
* Kierrä kauppoja ja nirsoile kaikille vaihtoehdoille.
* Päätä hankkia lampunjalka yhdestä liikkeestä ja etsi varjostin toisesta liikkestä.
* Totea, että varjostimia ei löydy, kaikki ovat rumia. Jätä myös löytämäsi lampunjalka ostamatta.
* Katsele netistä vaihtoehtoja, kiukuttele kun mitään kivaa löydy.
* Kelpuuta vihdoin yhdestä liikkeestä (ei sama, kuin ensimmäinen) löytyvä lamppu: jalka ja varjostin.
* Osta jalka, varjostimet ovat loppu. Lähde hakemaan varjostinta ketjun toisesta liikkeestä.
* Totea, että se ainokainen varjostin toisessa liikkeessä on likainen. Mene kolmanteen ketjun liikkeeseen.
* Osta varjostin.
* Huomaa kotona, että jatkojohtoa ei ole, eikä ilman sitä tule valoa.
* Mene ostamaan jatkojohto.
* Huomaa kotona, että johto, jalka ja varjostin tarvitsevat seurakseen vielä - niin - LAMPUN!
* Mene ostamaan lamppu. Tule kotiin ja ala miettimään, että onko tuo nyt sittenkään kiva...
* Katso vierestä, kun kumppanisi tekee tahattoman facepalmin.
* Blogaa tämä huima tapahtumaketju ja toivo, ettei ihmiset pidä sinua säälittävänä no-lifena, jolle ei koskaan tapahdu mitään...


Järjestystä edellä mainituille voit vaihtaa mielesi mukaan.

Arabian vaasithan ne, ommattu Mazalle :) Esillä Designmuseossa.

Ja taas mennään... Vihdoinkin kotia kohti!

Kap Verdellä ei toiminut mms-viestit, mutta jos olisi toiminut, oisin blogannu tän kuvan ja todennut vain, että a. k. ;P

Reissu meni hyvin, vaikkakin toiseksiviimeisenä päivänä seuraamme liittyi joku pieni vatsapöpö. Semmosta se on :)

Infernaalinen matkustusputki on vasta puolivälissä: lähdettiin eilen (suomen aikaa) noin 17.30. matkustamaan ja oltiin Suomessa 04.00. Siitä kotiin purkamaan kamat, äkkiä pari tuntia unta ja taas piti herätä. Pakkaamaan, tietysti.

Hieman toisenlaisella laukun sisällöllä varustettua lähden kohta kohti Joensuuta. Siellä on kuulemma kilometri lunta maassa... jospa se joulufiilis löyisi pikkuhiljaa :)

Mut niin: hyvin meni, kivaa oli, ei - en oo kovinkaan ruskettunut ja asia kunnossa. Väsyttää... odotan mielenkiinnolla iltaa :) Siskon kakarat pitävät huolen siitä, että mitän joutavia päiväunia ei tarvii alkaa harkitsemaan. Lumiukkoja ja -linnoja sen sijaan täytynee rakentaa. Mut niin... <3 Ikävähän niitä riiviöitä jo on :)

... olen tuolla. Meressä. :)


Ps. 17° pohjoista leveyttä. Ei oo päiväntasaaja kaukana :)

Olen aina lukenut paljon. Opiskeluaikana lukeminen keskittyi kylläkin lähinnä tutkintovaatimusten asettamiin rajoihin. Opintojen jälkeen aloin taas kiinnittää huomiota kaunokirjallisuuteen.

Jostain syystä aloin listata tämän vuoden alussa kirjoja joita luen. En ole sitä ihmistyyppiä, joka listaisi juuri kaupasta tuotavia kulutushyödykkeitä kummempia, joten siitäkin syystä tämä lista oli aika erikoinen ratkaisu. Mutta jälkeen päin ajateltuna ihan loistava! Olisinpa keksinyt tämän jo joskus aikaa sitten ja kerännyt johonkin ylös kaikki lukemiseni.

Vuoden 2008 aikana lukemani (kaunokirjalliset) kirjat järjestyksessä so far:

Walter Scott: Ivanhoe
Jarkko Martikainen: 9 teesiä
Rosa Liksom: Unohdettu vartti
Dirt (Mötley Crue -kirja)
M. John Harrison: Elonmerkit
Nick Hornby: Alas on pitkä matka
Zadie Smith: On Beauty
Nick Hornby: The Slam
Kari Hotkainen: Iisakin kirkko
Zadie Smith: Book of Other People
Lloyd Jones: Mr. Pip
Tuula-Liina Varis: Ihmisen paikka
2000-luvun Decamerone (useita kirjoittajia)
Jonathan Coe: Suljettu piiri
Harper Lee: Kuin surmaisi satakielen
Herman Hesse: Arosusi (toinen kerta jo - on se vähän härö vieläkin!)

Mulla olisi mielipide ja analyysi valmiina kaikista noista, mutta koska niitä ei kuitenkaan kukaan jaksa lukea (enkä minä jaksa kirjoittaa), niin tulkaa kysymään suoraan, jos kiinnostaa tietää mun mielipide johonkin mainituista kirjoista. :)
Mainittakoon nyt kuitenkin, että haluaisin olla yhtä älykäs kuin Tuula-Liina Varis, yhtä verbaalisesti oivaltava kuin Jarkko Martikainen ja kirjoittaa niin kiehtovasti kuin Harper Lee. Ei se ole liikaa vaadittu, eihän? :P

Tällä hetkellä luen ikuisuusprojektiani, melkein 1000 sivuista Edgar Allan Poen Koottuja kertomuksia - kirja, joka sisältää herran koko tuotannon Korppi-romaania ja muutamaa pikkujuttua lukuunottamatta. Tässäpä ihmiset oiva esimerkki siitä, miksi EI kannata käyttää oopiumia :D On vähän, hmm, "erikoista" menoa aina välillä...

Joululomalle lähtee mukaan ainakin yksi ajattelua edistävä kirja (ajattelin napata matkaani Richard Dawkinsin The God Delusionin) ja sitten joku kevyempi, mutta kuitenkin ehdottoman laadukas teos. Voi olla, että se on joku Tuula-Liina Variksen kirja - niin suuren vaikutuksen on rouva minuun tehnyt.
Tosin: Variksen kirjat eivät ole suinkaan "kevyttä" luettavaa siinä mielessä, että niitä voisi vain lueksia. Mutta luultavasti God Delusioniin (suomennettu muistaakseni nimellä Jumalharha) verrattuna mikä vain on kevyttä.

Ihan SATA -haastetta en viitsi kirjojen lukemisesta ottaa vastaan. Lukemisen ei nimittäin tulisi olla suorittamista (nyt kun niistä oppikirjoista on eroon toistaiseksi päästy), vaan laadukasta nautintoa.

Tulipas yllättävän pitkä blogaus. Kiva kun on aikaa :)