Kiitos sinulle, tämä oli niin hyvä että oli pakko kopioida se tännekkin :)
Ruttusen oikosulku
Oli vanhoja jo kumpikin, Ruttunen ja Ella. Ruttunen oli robotti ja Ella sähköhella. Oli yhdessä pitkän taipaleen elänneet nää kaksi, mutta Ruttunen rupesi miettimään muuttuisiko paremmaksi jos Ellan vaihtaisi uudempaan hellaan hieman kuumempaan, jossa toisenlaiset nappulat eikä kuulu kolinat.
Ei Ella tuntisi ikävää vaikka yksin tänne jää, ei tunteita vanhalla ole varmastikaan sähköhellalla.
Yhtenä iltana Ruttunen tapasi mikroaaltouunin, meni oikosulkuun kerralla, oli hetki mitä kuumin. Paloi Ruttuselta kompensaattori ja vastuksetkin, eikä sähköhella-Ellaa muistanut kuin pienin hetkin.
Niin Ruttunen lähti, oli löytänyt hän uuden. Mikroaaltouunin, alle kahdenkymmenenkuuden. Joka äkkiä lämmitti kuumaksi, ei moiseen pysty Ella. Kyllä mikroaaltouuni on parempi kuin vanha ruosteinen sähköhella.
Mikroaaltouunin nappuloita Ruttunen rassas ja monin tavoin uutta uuniansa aina passas. Se koitti olla ettei tässä mikään menis pieleen, mutta mahtanut ei mitään, joskus Ella tuli mieleen.
No olihan Ellalla puolensa, se paistoi hyvät pullat ja maukkaaksi valmisti silakkarullat. Vaan mikroaaltouunin sähkösilmät aina hohtaa, mutta viimein mikroaaltouuni jonkun hienon tietokoneen kohtaa.
Ei pysty kilpailemaan kanssa uuden tietokoneen. Ruttunen jo koputtelee kotimökin oveen. “Avun tähän tilanteeseen löytäisinkö mistä?” Sähköhella-Ella ruostunut on kyynelistä.
Ruttunen pyytää “anteeksi Ella, olet sinä sentään paras sähköhella.” Sähköhella-Ellan silmät hän pyyhkii. Yhden kerran kun itsekin Ruttunen jo nyyhkii.
Ja monen vaiheen jälkeen tähän on tultu, Ruttuselta korjattu on sen oikosulku. Taas robotti-Ruttunen ja sähköhella-Ella yhdessä istuvat mökkinsä rappusella.
-RÖLLI-