IRC-Galleria

Minä muuraan sydämmeni umpeen,
Hautaan tunteeni kuoppaan,
Opetellaan alusta aloittamaan,
Opetellaan anteeksi antamaan,
Ei revitä vanhoja haavoja,
Ei käännetä veistä haavassa,
On aika kääntää sivua,
On aika jatkaa matkaansa.

Minne värit meiltä haalistui,
minne kauniit muistot hautautui?
Sanat alkoi tehdä vankilaa,
rakkaus hiljaa kuolemaa.

Valehtelen, jos väitän, olevani hänen, vain häntä varten.
Valehtelen, kun puhun, siksi olen useimmiten hiljaa.

Vielä yhden kerran hymyilen,
kai tää on ilta viimeinen
Lämpö haihtuu ilta-aurinkoon,
käännyn pois ja yksin tiellä oon.

Valehtelen, jos väitän, olevani hänen, vain häntä varten.
Valehtelen, kun puhun, siksi olen useimmiten hiljaa.

Valehtelen, jos väitän, olevani hänen, vain häntä varten.
Valehtelen, kun puhun, siksi olen useimmiten hiljaa.

Valehtelen, jos väitän, valehtelen, jos väitän, valehtelen, jos väitän.
Siksi olen useimmiten hiljaa.

Roskapussi haisee, vien sen pois
Kengät jalkaan, rappukäytävään
Kevätpäivä pihaa lämmittää
Kaupungille lähden kulkemaan

Bulevardin vaahterat vihertää
Ihmisiä kesävaatteissaan
Nuori pariskunta käsikkäin
Tyttö katsoo poikaan, hymyilee

Ja minä en enää milloinkaan
Aio rakastua kehenkään
Jos tunteet herää sisälläin
Ne täytyy tappaa

Sillä rakkaus on murhaa
Rakkaus on murhaa
Rakkaus on julmaa
Rakkaus on...

Ruttopuistossa laitapuolen mies
Tulee sytkäreitä kauppaamaan
Sen hampaat on kuin ruostuneita nauloja
Kallis handsfree-laite korvassaan

Tornin edustalla huudetaan
Äiti villiä poikaa ojentaa
Enkä saa sua mielestäni pois
Onko nyt hänen kanssaan kaikki paremmin?

Tv-ruutu näyteikkunan
Videokuvaa minusta lähettää
Tukka sekaisin, paita nurinpäin
Ja se roskapussi...

Kuulkaa rakkaus on murhaa
Rakkaus on murhaa
Kuulkaa rakkaus on julmaa
Ja rakkaus on
Turhaa

Se on ku tsiigailis rainaa ku hulluna painaa,
meisselin mutkalle.
Kun on ykstoista naista tietynlaista,
yks joka sormelle.
Kun on ykstoista naista tietynlaista,
morsian joka sormelle.

Pidetään hauskaa ja dokataan vaan
pelataan korttia munasillaan
ja vedetään tikkua kuka mut saa
peiton alle peuhaamaan.
Tai tsigataan noppa kutoselle
ja tikkatauluu keskelle
kun kisaillaan siitä kuka on se
morsian mun joka sormelle.
Mikä elämässä klikkaa ku heitetään tikkaa,
se osuu aina keskelle.
Kun on ykstoista naista tietynlaista
yks joka sormelle.
Kun on ykstoista naista tietynlaista
morsian joka sormelle.

Pidetään hauskaa ja dokataan vaan
pelataan korttia munasillaan
ja vedetään tikkua kuka mut saa
peiton alle peuhaamaan.
Tai tsigataan noppa kutoselle
ja tikkatauluu keskelle
kun kisaillaan siitä kuka on se
morsian mun joka sormelle.

Ja kun stigataan noppaa niin se joka kerta stoppaa
vähintään kutoselle.
Kun on ykstoista naista tietynlaista
yks joka sormelle.
Kun on ykstoista naista tietynlaista
morsian joka sormelle.

Himoten lihaansa
Alasti, rasvassa
Luo hän mielikuvia
Antiikin patsaista

Nostaa hän painoina tuhat tonnia valheita
Kun etsien puhtainta pyhää tarkoitusta vihaansa
Kilokaupalla tietämättömyyttä, uskontoa
Vaan sydänlihas syvällä hauraana lyö sisällä

Ainoa vahvuus onkin heikkous nyt
Ainoa vahvuus onkin heikkous

"Lisää lihaa, kaikkialle lihaa!"
Syö, nostaa, himoten huutaa:
"Henki on sepitetty lihan jatke,
painoton selitys, helppo selätys!"

Ainoa vahvuus onkin heikkous nyt
Ainoa puolustus
Henkeä vastaan
Vahvuus onkin heikkous nyt
Ainoa puolustus
Henkeä vastaan
Voima vastaan viha
Viha vastaan liha

Hengetön alastomuus,
lihallinen luonnottomuus
Poissa kauneuden ja kauheuden erot
Siinä raskaiden arvojen verot

Selkäranka mutkalla
Jalat avohaavoilla
Ylittää hän rajansa
Vihan ylivoimalla

Ainoa vahvuus onkin heikkous nyt
Ainoa puolustus
Henkeä vastaan
Vahvuus onkin heikkous nyt
Ainoa puolustus
Henkeä vastaan
Voima vastaan viha
Viha vastaan liha

Toisiinsa kietoutuneina
he kulkevat metsän halki
heille tuntemattoman,
pienille loputtoman

Rukka-Peikko Takkutukka
ja Heikko-Peikko Pelokas
molemmat niin urheina ovat
toistensa tukena

Mitä puiden takana heitä odottikaan?
Niin kaunis kukka, jota ei osaa sanoin kuvailla
sen tahdoi itselleen Rukka, pikku takkutukka

Lyijynraskaita
jalkojaan ei tunne kumpikaan
Ei maailmaa, ympärillä pelkkää harhaa

Halki jäätyneen maan
he kulkevat käsikkäin,
katsomatta toisiaan,
sanomatta sanaakaan

Jään pinnasta peilasivat
uurtuneita kasvojaan,
silmät niin vettyneet ovat
isäntiinsä pettyneet

Se kukka kuoli ja Takkutukan kyyneliin
hukkui Heikko-Peikko
Niin se vain menee, ei aina käykään niin,
kuten toivoi Rukka, pikku takkutukka

Sormet vieraat soittavat
tätä soitinta
kuoleman sormet,
kylmät ja kankeat

Astun sisään portista,
vieras maailma
avautuu sen takaa,
maisemat ankeat

Nyt sanat on sanottu,
laulut on laulettu,
aamun koittaessa
ilta jo hämärtää

Kun hukun itkuuni
toivon, että jää
edes kauniin kukan nimi
tänne elämään

Mä sanoin sulle: "unohda unelmas"
nyt oon sen takii kunnolla kusessa
Ois pitäny sanoo jotain ihan muuta
Damn, mä vihaan, et mä digaan susta
Toistan itseeni vuodesta toiseen
Hotellielämää huoneesta toiseen
vuoteesta toiseen, kun palaan kotiin taas
sunnuntaina makaan vuodepotilaan
Ei saa otetta kukaan, oon poikki
menee todella lujaa
Niin, niin, siis musan suhteen
Keikoille joulut ja juhannukset
Tää on kuraa sulle, samal ura mulle
Joskus tää rauhottuu, oon luvannut sen
Mut se päivä ei oo tänään
ja siks ovet paukkuu, mut mä pyydän sua jäämään

Haluisin, et jäät, jää vielä tänään
Jää vielä tänään, ennen kun huominen sut häätää
Haluisin, et jäät, jää vielä tänään
Jää vielä tänään, ennen kun huominen sut häätää

Eka vedit kierosti mun jalat alta
sit aloit puhuu kaikest vakavasta
Paha tapa, en voinu karatakaan
Ois voinu paremminki sanat valkkaa
Ois pitäny sanoo jotain ihan muuta
Taidan olla pihal ja tää on pilal, mutta
en vaan tajunnut miettii sitä tarkkaan
ja sulki oli varmaan miehii mistä valkkaa
Rikkinäistä ei voi rikkoa uudestaan
en mä jaksa niitä riitoja muutenkaan
Mut jos viel huijattais itseämme
ota ne pois, heittele ne sinne tänne
Antaa maailman venaa
ehkä mä joskus vaihdan kelaa
Mut just nyt mä haluun, et sä tiedät sen, et
mä toivon, että voisit jäädä vielä hetkeks


Haluisin sun jäävän tänään
vaik mikään ei voi enää kääntää tätä
Sä et oo täysin väärässäkään
mä vaan satun olee väärä jäbä
Ja me ollaan tän tien päässä
on aika kääntyy eri suuntiin
Tää ois nyt siis tässä
mitäköhän helvettiä mekin luultiin

Pukumiehet mustissa autoissaan
istuvat konjakit rinnuksilla
puhuvat sellaista suomea jota ei
ymmärretä selkosilla Metsässä kirotaan: herra on herra
ja työmies on työmies aina
herrat puhuvat paskaa ja työmies
juo kossun lauantaina
Herran pelko on viisauden alku
näin meille opetettiin
pureskelematta se nieltiin ja samalla
ajattelu lopetettiin
Päät kolisevat tähtiin
jalat ovat maasta irti
sama pintaliito silti
tuntuu kuin ois Piru irti
Täällä pieni ihmisparka
ottaa turpaan maailmalta
aina uudestaan ja silti
juhlii kuin ois Piru irti
Miehet lihovat, naiset laihtuvat
siitä näkee että nousussa
elää kansamme ja pian
rimpuilee paska housussa
Pidämme turpamme kiinni
vaikka tiedämme tämän ja silti
itseksemme kiroamme:
kuka päästi pirun irti?

Sä kävelet kuin kissa ja kelaat ketkä sua rakastaa
Liftaat ostarilla ja venaat, että kyydin saat
Joo, sä olet kauniskin ja saat laitteet liikkumaan
Sä olet näitten katujen kaunein prinsessa

Mitä vittua, etkö kuule minua?
Kun laulan sinulle kauneinta laulua
Kädet ristissä, silmät väsyneet itkemään
Mitä vittua, etkö kuule minua?
Kun laulan sinulle kauneinta laulua
Kädet ristissä, silmät väsyneet itkemään

Hei, mä tiedän miss' sun luomes on, vaikk' en ainoa oisikaan
Kuullut rumia ja kauniita juttuja, ne kaikki tahtoisin kokea
Joo, sä olet kauniskin ja saat lanteet liikkumaan ma aan
Sä olet näitten katujen kaunein prinsessa

Mitä vittua, etkö kuule minua?
Kun laulan sinulle kauneinta laulua
Kädet ristissä, silmät väsyneet itkemään
Mitä vittua, etkö kuule minua?
Kun laulan sinulle kauneinta laulua
Kädet ristissä, silmät väsyneet itkemään (x2)

Sä et saa kysyä Rakastatko minua, oletko kanssani sä aina?
Mut hei baby,
älä pelkää
Nuku yösi kunnolla
Mä meen ja tuun silloin kun tuun