IRC-Galleria

Reidar Palmgren: Jalat edellä --> hulvaton kirja, tosi makee!

Mirja Kuivaniemi: Virta --> ihan hämärä, tai sit vaan oon niin blondi...en oikein lopussa tajunnut et mitä oli tapahtunut, keille päähenkilöistä tapahtui mitäkin. ja miksi?? jäin aika pihalle...

Sofi Oksanen: Baby Jane --> kulttikirja, kaiketi... Ihan jees, puuttuu vaikeaan aiheeseen, mielenterveysongelmien hoitoon. Hyvä kokonaisuus, ehkä vähän ennalta-arvattava loppuratkaisu. Läpiluettu, ei kovin vaikuttava.

Pirjo Tuominen: Kultavainiot --> satakuntaan sijoittuvan historiallisen trilogian viimeinen. Jäi vähän vaisuksi, kaks ekaa olivat parempia.

Michael Wallner: Pariisin huhtikuu --> legendaarinen II MS:aan sijoittuva kertomus, välillä keskittyy jotenkin liiallisesti kuulustelujen väkivaltaan. Rakkaustarina, mutta ei mitenkään perinteisessä mielessä!

Ja vielä kun muistan, niin laitan viime aikoina lukemiani, jotka ovat jotenkin tehneet vaikutuksen!

Anja Snellman: Aura, Safari Club --> ekassa jännää kirjallisuuden olemuksen pohdintaa, tokassa nuoren naisen selviytymistarinaa, ehkä vähän alkusoittoa uudelle kirjalle Lemmikkikaupan tytöt?

Sauli Niinistö: Viiden vuoden yksinäisyys --> persoonallinen ilmaisu, ehkä vähän tönkösti limitetty henkilökohtaisen elämän käänteet ja julkinen ura, helppo lukea, faktaa tuli asioista, joita ei välttämättä ole tullut muuten seurattua

Risto Uimonen: Riisuttu presidentti --> tarkkaa selvitystä siitä, mikä johti v. 2000 tapahtuneeseen perustuslakiuudistukseen, jonkin verran toistoa (oppikirjamaisesti?), runsaasti faktaa helposti omaksuttavassa muodossa

Ilkka Kyläharakka: Taistolaisuuden musta kirja --> JÄnnästi koottu, eri mielipiteitä ja näkemyksiä esittelevä teos, Kyläharakan omaa tilitystä välillä liikaakin, antaa ajattelemisen aihetta!

Helvi Hämäläinen: Säädyllinen murhenäytelmä --> HItaasti etenevää, eräs juonen pääkohta niin hienovaraisesti esitetty, että tällainen nykyajan nuori ihminen ei edes oikein ymmärtänyt tapahtumaa ennen kuin jälkeen päin!! Erikoiset, vahvat hahmot. Ajankuvaa.

Helvi Hämäläinen: Karkuri --> Juoni??? Luonnonkuvaukset onnistuneita, ihmisten tarkkailua, ei selkeää kertojaa? (vai luinko huolimattomasti, paljon mahdollista, en pitänyt kirjasta erityisemmin) yhtymäkohtana (tai vertailukohtana) Säädylliseen murhenäytelmään vahvat hahmot, ei mitään anteeksipyytelyä.

Ingmar Bergman: Fanny ja Alexander --> piti sitten lukea, kun mestari itse on jo kuollut... Eli otsikot saivat minut tarttumaan kirjaan! Tutustumisen arvoinen, selvästi omaelämäkerrallinen teos, jotenkin vain tuntui jäävän kesken? JÄnnä lukukokemus, lapsen näkökulma asioihin oli onnistunut.

tuskin saan sellaista aikaiseksi, mutta tänne vois kirjoittaa aina luetun kirjan! jos vaikka listaisin tän kuluneen viikon ja tästä eteenpäin kirja kerrallaan =)

Helvi Hämäläinen:Paratiisin kartta --> alkoi elää vasta puolivälissä, hahmot vahvoja, suorastaan ärsyttäviä, joko epätodellisia tai sitten niin aikaansa liittyviä, ettei meikäläinen ymmärrä... Hahmojen tarkkuus korostuu verrattuna Säädylliseen murhenäytelmään.

Leena Lehtolainen: Kuolemanspiraali --> elämäni eka lehtolaisen kirja, mario kallio-dekkari, oikein viihdyttävä, muutamia faktavirheitä, jotkä vähän häiritsivät, hyviä käänteitä, loppuratkaisu ei selvinnyt liian aikaisin

Pirjo Tuominen: Itkevät syvät vedet, Sillat yli joen --> trilogian kaksi ekaa osaa, 1910 jq -20-lukujen Satakunta, mukaansatempaavaa historiaa, aika perinteinen kaunokirjallisuuden asetelma vapaussotaan, toimivat ja itsenäiset hahmot, joiden elämään jää koukkuun =)

Anna Jansson: Kalpeat ja kuolleet --> toinen janssonilta suomennettu dekkari, samanoloista kuin lehtolaisella, vetävä juoni, ihanat hahmot :)

Harri Raitis: Tanner tornin varjossa --> jatkoa Tannerheimin ritareille, poliittista historiaa kevennettynä kaunokirjalliseen muotoon, toimivaa kerrontaa, historiaa tuntemattomalle ei sopisi, voisi olla vaikea seurata tarinaa

Johanna Spyri: Pikku Heidi --> perinteinen, piti lukea taas pitkästä aikaa, ihanaa luontokuvausta, alkaa heti tekemään mieli lähteä Alpeille

Anni Blomqvist: Tie myrskyluodolle, Luoto meressä, Maija --> viisioisaisen sarjan kolme ekaa samoissa kansissa, saaristolaiselämää 1800-luvulla, realistista, kaunista arjen kuvausta, kovaa elämää, aina yhtä vaikuttava sarja

Tänään otettiin käyttöön uusi laulukirja, josa bongasin ehdottoman kehtolaulusuosikkini. lauloin helmille sitä illalla kun nukutin häntä :)

Kuunvalo kattomme harjalle hohtaa
ilta kun joutunut on.
Lepoon on käyneet pikkuiset linnut,
aika jo sinunkin on.
Aamulla heräät ja aurinko loistaa'
kirkkaana tiellesi sun.
Uinu mun lapseni tyttöni pieni,
rakkaani, aarteeni mun.

Ei ole minulle rakkaampaa kuin oma Helmi-pikkuiseni.

Lahjapöytää tutkaillessa tunnelma oli kuin jouluna ja ruokaa riitti reilusti kaikille. ILma oli raikas ja tuulinen ja aurinkokin jaksoi paistaa. Tilaisuus luonnon helmassa, näköalapaikalla, oli koskettava, kauniita sanoja sanottiin. Kiitos kaikille.

Kiitos minun rakkaalle pikkuiselleni tästäkin ihanasta päivästä.


Hymyily

Sivelen armaita kasvojasi,
poskesi pientä omenaa.
Siroja, kirkkaita kulmiasi
tukkaasi silkinruskeaa.
Nenääsi pientä ja lystikästä
- sinua ilman en elämästä
mitään saattaisi aavistaa.
Vain sinun luonasi rakkaani, pieni,
löysin kirkkaan selkeän tieni,
ilon yksinkertaisen.
Olen vain suojeleva syli.
Kasva kauas äitisi yli.

(Aale Tynni)

Nykyajamiähe o nii monimutkassi



Yllätän sunt maalamast
meijän talonpäätty pumpernikkelinpunaseks.
Ruppen huutama.
Suti käres ihmettelet
etteiks runoilijoitten pitäis olla romanttissi
eikä tommossi petonimyllärei.

Puhun sul
järkevi
maltillissi
suarakaittemuatossi.
Rautakauppaank mää olen tullu?
sää kysyt.

Sun täyty tulla munt pualvälihi vasta
huakasit puhelimes
ja mää
mää luulin et Mynämäel.

(Heli Laaksonen: Sulavoi)

Ihan kivalta kuulostaa...Se on hienoa, että neuvola ym. terveydenhuollon puolella hoetaan, että lapselle terveellisintä on olla oman äidin hoidettavana tutussa kotiympäristössä 3-vuotiaaksi asti.
Silti pyritään siihen, että köyhät - esim yksinhuoltajat - saadaan ensisijaisesti töihin, pois sieltä kotoa... Osaisivat nyt pikkuhiljaa päättää, että mikä se tavoite on! Vai onko niin, että vain rikkaammilla on varaa kasvattaa lapsensa "terveellisesti"?

http://www.yle.fi/uutiset/24h/id59112.html

Kuultu Helsingin Anttilassa:

Mies (~30v): ootsä koskaan hei ajatellu, et mistä tulee sanonta "än-yy-tee, nyt"?
Nainen (~30v): No, en.
Mies: No hei, tajuutsä mistä se tulee? Kato. ÄN YY TEE - nyt! Tajuutsä?
Nainen: Siis täh?
Mies: Siis noi kirjaimet, än yy tee, niistä muodostuu sana NYT! Tajuutsä?
Nainen: No kyl mä ton tajuun. Mä vaan luulin, et sä tarkotit jotain syvällisempää.
Mies: No en. Kato ku mä en ollu tajunnu ku vasta ihan äsken!


Tsekkaa myös tän saamat kommentit:
http://www.salakuunneltua.fi/index.php?m=04&y=07&d=10&entry=entry070410-232026