IRC-Galleria

Tää uusi Irc suorastaan houkutteleen kirjoittamaan - hyvä kun taas sisään loggausruudun löysi ,-(

Enivei, eilen oli kunnon raggarijengi liikkeellä: Lumppa, Andy ja Valle. Ne on kyllä sellainen seurakunta, että meinaa kikatus päästä, kun niillä on keskenään niin hauskaa ,-) Radalla mentiin, vesisateessa ja pimeässä, mutta hauskaa oli. Tänään vuorossa kenttäily molemilla hobusilla, jos vaan ei ole mikään monsuunikausi.

Kun siltarumpuja pellolla näki. Teki muuten ekaa kertaa piitkästä aikaa ukarit, mä tietty olin siinä tilanteessa pitkillä ohjilla ,-) Onneksi kuski on ollut Kyra-klinikoilla ja niillä opeilla tilanne selvitettiin mallikkaasti ja maltillisesti. Oli vaan hobusessa vähän virtaa, kiitos kolmen vapaapäivän. Mutta siis reipas kävelylenkki, muistutuksena paluusta töihin.

Innostuin vielä illan pimetessä myös F:n ratsastelemaan. Radalle olis tehnyt mieli, mutta niin kamikaze en ollut, että pimeellä sinne olisin lähtenyt. Kentällä haettiin parin lepopäivän jälkeen vain rentoutta, tahtia ja tempoa - kivasti se relasikin, ja tosi nopsaa (20 minsaa). Loppupuoliskolla tosin vähän "actionia" aiheutti a) jänis b) perässä tuleva Peki. Mutta senkin herra hepo selvitti mallikkaasti. Laukkoja ei otettu, sen verran kivaksi tuli ravissa, että yön pimeydessä ei enää alettu kaahottamaan. Tosin, Fortterin kaahotus on nykyään aika suhteellista laukassa; kantaa paloissa (=omien voimavarojen puitteissa) itsensä tosi tosi kivasti!

Eilen, joten hepat pysyivät tallissa. Ai että, musta on tullut laiska ,-)

On vaan hiano hevonen! Mentiin motarin alta oleva lenkki, koska Lumpan ex-tyttöystävä, Miina, liittyi seruaan. Matkalla tuli vastaan (yksin ollessamme) mönkijä ja rekka-auto (vain nuppi) ja ei poika korvaa loksauttanut. Vähän kauko-ohjattava auto sen sijaan aiheutti väreitä, joten siinä joutu poijjille sanomaan, että odottavat, että päästään ohi. Reipas hevonen, kaiken kaikkiaan!

Käyntireissulla tuli niin kylymä, että Fortterin liikuttelu jäi tänään sit väliin.

Upeaakin upeampi keli!

Fortterilla jatkettiin kenttätyöskentelyä; huomattavan paljon vähemmän ADHD kuin eilen, mutta vielä virtaa oli. Tuumasinkin Ninalle, että ei ainakaan kannata olla murheissaa, että väkkäriä kannattaisi lisäillä. mutta kivasti se meni, harjoteltiin lopuksi vasemman laukan nostoja - vahva Helppo A hevonen, koska se oikea nousee niin helposti vasemmassa kierroksessa. Mutta saatiinhan me niitä nostoja - jahka pohje oli läpi - ja lopuksi vielä saatiin kerrassaan erinomainen laukka-ravi siirtymä; tähän olikin hyvä lopettaa.

Ljudmilla oli Chessan kaverina taasen Kilpeläntiellä; kivan kirpakassa kelissä käveli tyytyväiset hevoset ja omistajat.

Oli herra Fortterilla. Nyt jouduttiin kyllä ihan oikeasti keskittymään siihen, että joka kolmas askel pyydetään jotain. Tuli siinä parit levadet ja muutamat muut hörhöilyt, mutta tasoittu se sitten ja lopuksi saatiin ihan kivaa ravia. Ja lopuksi vielä jopa laukattiin ja jopa suht rauhassa - not bad at all.

Ljudmillan tutustun popoihin päivät jatkuivat Kilpeläntien kävelylenkillä. Hemmetti, että oli jo kylmä! Mutta Ljudmilla oli tyytyväinen - katseli kaikkea kirpakassa syysilmassa korvat hörössä. On se vaan niin kultanen polle-poo.

Manikyyripäivä. Nyt tehtiin sitten kunnon manikyyri, koska oli kuvat, joista näki, että tohtii ottaa palan pois. Oej tuli siistin näköiseksi, alkaa kummasti lähestyä jo vej muotoa - ainakin suunta oikea. Rolleri oej, auttanee vielä asiaa.

Heikin kanssa kävelyllä radalla. Reippaita poikia kivan kirpakassa kelissä!

Nyt ne sit meni tämänkin muuttamaan ,-(

Ei onneksi myrskynnyt pahasti; radalla ravia ja laukkaa eli välipäivä työnteosta.

Nimittäin tunti kutsui. Hitsit, oli ihanaa. Alkuravissa oli aluks vino vasempaan kierrokseen, mutta hyvin saatiin korjattua; kunhan se sisätakajalka löytyi. Takapää myös löytyi noin 10 askeleen "keskustelun" jälkeen; Ljudmilla kun meinas, että "onks ihan pakko" ja kun totes, että näemmä nyt ihan aikuisten oikeesti töitä tehdään, naksahti hyvään moodiin. Uskomattoman kivan tuntuista, kun saatiin laukannostot s.e. oli kunnolla alla. 3-kaarinen kiemura sujui, kun kuski muisti ratsataa eteen. Ja kaiken huipuksi saatiin viimeinen keskiravipätkä hyvin; rentoa, aktiivista, hyvällä tuntumalla oleva keskiravi. Ihan jäi kunnon montut, josta sitten ihailtiin, että on se takajalka astunut reippaan kavion verran yli. Oli yksi parhaimmista keskiraveista ikuna. Huah. Koulutuuppaus on kyllä kieltämättä veressä, ei muuta voi tuumata. Ljudmilla oli tyytyväisen oloinen tallissa eli työ maistui molemmille.

Fortterilla käyvin vielä letkeästi ratsastelemassa lähinnä liikunnan riemusta kentällä. On se(kin) kyllä kiva ratsastaa. Eli ilo noita kahta on liikutella.

Ai niin, nyt tänään tuli Kyran oppi pohkeen oikeasta vaikutuspaikasta niin selkeesti mieleen, että se oli yksi "teema" koko päivän ratsastuksen ajan. Hm.. yllättävää, että jalka venyy paremmin alas, kun pohjetta käyttää oikein ,-)

Tänään tuli myös suru-uutinen; Wille lähtenyt vihreille laitumille.