IRC-Galleria

Tällä hetkellä hevonen tuntuu niin hyvältä, että ei ole tosikaan! Viikonlopun hyppäri meni erittäin hyvin, tuntuu, että voimaa riittää 110-esteille muitta mutkitta, ilmeisesti sitä voimaa on takapäähän tullut. Ei väliä, että lähteekö hevonen läheltä vai kaukaa, rekisteri ponnistuspaikan suhteen on siis kasvanut huimasti. Toissa kesänä, kun Båå tuli, jos hyppypaikka ei ollut optimaalinen niin sitten ei hyppyyn välttämättä lähdetty ollenkaan, puhumattakaan viime kevättalven ongelmista. On siis ilmeisesti jotain tehty oikein. Nyt vaan pelottaa, että koska se alamäki alkaa, koska ainahan hevosten kanssa mennään välillä ylös- välillä alaspäin. Mutta niin kuin Raija sanoi, ei saa pelätä, että koska rupeaa menemään huonosti. Jos niin ajattelee, ei koskaan voi edistyä. Mutta silti se pessimisti sisällä sanoo, että ei näin hyvin voi enää kauaa mennä.

Viikonloppuna kisaaminen nyt sitten alkaa todenteolla ja sittenhän se nähdään, että miten on talven aikana tehty töitä. Edessä Varukka (100+110), Laakso (100+110), oma sennuderby (100) ja sitten todennäköisesti Gumbölen iltakisa 31.5. (100+110). Näiden koitosten jälkeen alkaa sitten Bååken kesätyöt Annalla, jossa Båå saa laidunnella ja toimia pari viikkoa pienten tyttöjen opettajana. Saa nähdä miten se sujuu.

110cm haamurata vihdoin takana! Ratsastaja odotti sitä 15 vuotta, hevonenkin melkein 11. Mutta nyt se on takana ja tulos hieno 0/0 ja luokan voitto! Jipii! Galleriassa onkin rutkasti kuvia tästä tilanteesta, joka jännitti ratsastajaa huomattavasti enemmän kuin hevosta (huomioi ratsastajan tulipunainen naama ja itkuinen ilme joka ikisessä kuvassa :) Ja huomioi myös huima yhdennäköisyys Jan Topsiin. Voi itkut sentään. Miten voi joka ikisessä kuvassa olla tulipunainen, suu auki ja samaa aikaa sitruunansyöneen näköinen. Kääk.

Nyt sitten toivotaan, että hyvä vire jatkuu. Kaikki kaviot ja peukut pystyyn. 110-radat, here we come, vihdoin ja viimein!

Viikonloppuna oltiin taas Peuramaan vip-pop-paikassa. Hylkeentymisprojekti ei edennyt ihan tarpeeksi, koska talvikarva oli vielä aikamoisen pitkä. Mutta ei tullut niin kovin hiki tällä kertaa. Turkin paksuus tuli esiin lähinnä sitten, kun litimärkänä shampoopesun jälkeen kuivattaminen kesti monta tuntia. Ei paljoa IR-lamput auttanu. Omistajan sanoin, on kuin vanhaa mattoa yrittäisi kuivata (tai uutta mattoa, ihan sama, kunhan on tiheä), niin paksu mun talvikarva on.

Tehtävät oli erittäin hauskoja, piti oikein välillä juhlistaa niiden hauskuutta päätä heiluttamalla ja pomppimalla. Tehtiin vinoja linjoja paljon, joka esteen alla oli jotain jännittävää. Myös in-and-outteja oli runsaasti, ne taitaa olla ton valmentajan lemppareita. Pääsin taas molempina päivinä sinne solaariumiin lämmittelemään ja kuivattelemaan. Kuvia muun muassa solariumista on kuva-arkistossa! Ja matkustin taas trailerissa edes takas molempina päivinä. Se ei kylläkään ole mitään mun lempparia.

Tuli sellainen tunne, että minusta tykättiin. Tein siis paremman vaikutelman kuin viimeksi. Mutta yrittäkää itse jaksaa mattokarvan kanssa 20 astetta lämpimämmässä kuin mihin on tottunut. Nyt oli helpompaa, karvaa vähemmän ja lämpötilaerokaan ei ollut enää niin suuri. Muutenkin elämä hymyilee, kun kevät lähestyy. On ihanaa olla hevonen :)

Matkustin sitten ison auton kyydissä lauantaina Tuomarinkylään. Kausi aloitettiin sieltä viimekin vuonna, tosin silloin hieman eri lämpötilassa: (http://ler.sporttisaitti.com/kilpailut_ja_tulokset/tuomarinkylan_kisat_11_3_2006/)

Hyppäsin vain 100cm ja puhtaan perusradan jälkeen lähdin kiltisti tiukkaan kaarteeseen kohti toisen vaiheen ensimmäistä okseria. Mutta pöljä ratsastaja toi niin lähelle, että vahingossa hipaisin takajaloilla etupuomin alas. Voi hitsi. Ärsyttävää. Voi Kökkö. Ponnistin kaikin voimin ylöspäin, etten vain tiputtaisi, mutta olin niin lähellä, etten ehtinyt. Loppurata menikin sitten reilusti ilmaa jalkojen ja esteiden väliin jättäen. Ei jätetä mitään sattuman varaan.

Ilta venyi taas suhteellisen pitkäksi ja kotona oltiin vasta yhdeksän jälkeen. Mutta nou hätä, sain heti ruokaa turpani eteen, joten sittenhän kaikki oli hyvin. Ensi viikonloppuna taas sitten Peuramaata kohti, tiedossa kaksi päivää tehotreeniä lämmitetyssä maneesissa. Apua, talvikarvan irroitus aloitettu, mutta ehdinkö hylkeentyä ajoissa?

Oltiin viikonloppuna sekä lauantaina että sunnuntaina Minna Leppälän valmennuksessa Peuramaalla. Sain matkustaa sinne Ninnun traikulla, Ninnu ystävällisesti lainasi sitä, kiitos siitä. Se oli kyllä hieno. Sunnuntaina olin tosin kyllä sitä mieltä, että onko sinne ihan pakko mennä, kun juuri edellisenä päivänä kaksi matkaa tuossa kopissa auton perässä tein. Mutta olihan se niin, että pakkohan sinne oli mennä. Joten niin sitten matkustin siinä neljä matkaa viikonlopun aikana.

Lauantaina tehtävät olivat mukavan pieniä. Oli maapuomeja, innariviuhka, s-kaarella kapeita esteitä ja sitten kolmen esteen linja, jossa molemmissa väleissä kolme laukka-askelta. Sunnuntaina olikin sitten jokaisessa esteessä jotain hassua alla. Oli pitkä vesimatto, tötsiä, erilaisia portteja, joko maassa tai kannattimilla, oli muovirullaa, lainetta, valkoisia laatikoita ja ties vaikka mitä. Ei ne kyllä paljon hämmästyttänyt.

Valmennus meni hyvin, tein kaikki mitä pyydettiin. Mutta olipas kuuma, huh huh. Omassa maneesissa on viime aikoina ollut tasaisesti -11 ja tuolla oli +10. Eli kahdenkymmenen asteen ero. Kyllä se tällä talvikarvalla jo tuntuu. En kyllä hikoillut paljoa, mutta jotenkin tuli sellainen kesäinen fiilis. Eteenpäinpyrkimys hukkui samalla. Eli olin vähän laiska. Sain pyyhkeitä siitä, että laskeudun helposti ristilaukassa ja kehuja siitä, että en katso mitään erikoisesteitä.

Oli kyllä merkillinen paikka. Ulkona hevoset itsekseen kävelivät ja ravasivat oudossa hyrrässä siinä pihalla, sisätilat olivat todella korkeat ja bokseja oli paaaljon. Sitten molempien valmennusten jälkeen pääsin sellaisten lämpimien lamppujen alle, olin kuulemma solariumissa. Hassuja juttuja :) Piti vähän sitten irvistellä, kun oli niin outoa. Paljon tosin oli vanhoja Soukan tuttuja, niin neli- kuin kaksijalkaisia tuolla merkillisessä tallissa. Sain hetken seistä SM-kultahevosen boksissa ja minua vinosti vastapäätä oli suuri rakkauteni PP. Voi harmi, kun en päässyt haisteluetäisyydelle. Ehkä ensi kerralla, koska ollaan kuulemma kolmen viikon päästä menossa tonne uudestaan.

Höh. En sitten saanut itsestäni irti pukkeja eilisellä hyppärillä. Voi hitsi.

Tehtiin paljon otollisia pomppu-pomppu-juttuja ja sinne loppuun olisi hyvin sopinut pukki tai kaksi. Voi hitsi.

Kaikki muutkin hevoset meni niin kiltisti ja hyvin, että hämäännyin. Ja sitten tunti olikin jo loppu. Voi hitsi.

Lomailut on lomailtu ja paluu arkeen on tosiasia. Onneks näyttää siltä, että nyt työt on aika puomipainotteisia. Jee! Mulla on monen viikon pukitteluriekkumisenergia tallessa ens sunnuntain hyppäriä varten. Jiihaa, ja do the bååkemotion todellakin :)

Kyllä on sitten ihanaa olla lomalla! Päivät menee niin, että aamulla ruokaa, sitten ulos. Siellä saa lisää ruokaa. Sitten tulee joko oma ihminen tai sitten joku pieni ihminen hoitamaan ja harjaamaan. Saatan saada jopa namia. Ja kellonajasta riippuen pääsen joko takaisin ulos mutustamaan heinää tai sitten pääsen omaan isoon boksiin syömään heinää. Eli ihan sama mulle, heinää tulee joka tapauksessa. Välillä saatan vähän juosta oman ihmisen perässä tarhan reunoja pitkin, hyppiä pienen ojan yli ja vähän pukitella. Muuten aika menee hyvin rauhallisissa merkeissä. Oikein kateeks käy hevosia, jotka saa tällä tavalla asua ja olla joka päivä.

Eilen olikin outo päivä. J tuli iltapäivällä ja rupes laittamaan buutseja ja kuljetussuojia. Siis OMG, lainatakseni hoitajani ihqboxia :) Oltiin siis lähdössä jonnekin. Suuri ystäväni Gaby laitettiin samaan traileriin ja mut sinne sitten kapeaan koloon kaveriksi ja sitten matka alkoi. Ulos mut otettiin hienon omakotitalon pihalla ja siitä lähdettiin sitten kävelemään kohti sellaista pyöreää tammaa ja hirsitallia. Pääsin sitten tän pyöreän tamman kanssa samaan isoon tarhaan. Otettiin vähän yhteen, en olis halunnut taipua, mutta alistumaan jouduin. Sopeuduin sitten kiltisti kuitenkin ja syötiin sitten samasta kasasta heinää. Saan kuulemma olla täällä nyt reilun viikon ja vain ihan lomailla. Jee!

Täältä löytyy kuvia siitä paikasta, jonne menin:
http://irc-galleria.net/roksija

http://www.saunalahti.fi/~mpelanti/brooke/video/Brooke_pisteenmetsastys_small.wmv