IRC-Galleria

Kolminaisuusoppi kristinuskossa merkitsee sitä, että on kolme erillistä jumalallista persoonaa, Isä Jumala, poika Jumala ja ja Pyhä Henki -Jumala. Athanasioksen uskontunnustus vahvistaa: "On yksi persoona Isässä, toinen Pojassa ja kolmas Pyhässä Hengessä. Mutta Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat kaikki yksi, samanarvoisia kunniassa. Isä on Jumala, Poika on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala. Kuitenkaan ei ole kolmea Jumalaa, vaan yksi Jumala..."

Tämä puhuu selvästi itseään vastaan. On kuin sanottaisiin, että yksi plus yksi plus yksi on yksi, mutta kuitenkin se on kolme. Jos on olemassa kolme erillistä jumalallista persoonaa ja jokainen on Jumala, täytyy silloin olla kolme jumalaa.

Kristillinen kirkko tunnustaa, että on mahdotonta saada usko kolmeen jumalalliseen persoonaan sopimaan yhteen sen uskon kanssa, että Jumala on yksi, ja selittää sitten kolminaisuusperiaatteen olevan mysteeri, johon on vain sokeasti uskottava. Tästä kirjoittaa pastori J F de Groot kirjassaan Catholic Teaching näin: "Pyhä kolminaisuus on mysteeri sanan varsinaisessa merkityksessä. Pelkkä järki ei voi todistaa kolminaisen Jumalan olemassaoloa, ilmestys opettaa sen, ja vaikka mysteerin olemassaolo onkin meille paljastettu, jää mahdottomaksi ihmisälyn ymmärtää, kuinka noilla kolmella persoonalla on vain yksi jumalallinen luonto." Kummallista kyllä, Jeesus Kristus itse ei koskaan maininnut mitään kolminaisuudesta. Hän ei tiennyt tai puhunut koskaan mitään siitä, että Jumalassa olisi ollut kolme jumalallista persoonaa.

Hänen käsityksensä Jumalasta ei eronnut millään tavalla aikaisempien israelilaisten profeettojen vastaavasta, ja he olivat aina julistaneet Jumalan ykseyttä, eivät koskaan kolminaisuutta. Jeesus toisti aikaisempien profeettojen sanomaa, kun hän sanoi: Jeesus vastasi: "Tärkein on tämä: 'Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, on ainoa Herra. Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja koko voimallasi.' (Markus 12:29, 30)

Hän uskoi yhteen jumalliseen persoonaan, yhteen Jumalaan, mikä ilmenee seuraavasta sanonnasta: On kirjoitettu: 'Herraa, Jumalaasi, sinun tulee kunnioittaa ja ainoastaan häntä palvella.'"
(Matteus 4: 10)

Kolminaisuusopin kehittivät kristityt noin kolmesataa vuotta Jeesuksen jälkeen. Ne neljä kanonista evankeliumia, jotka kirjoitettiin 70 - 115 j.Kr, eivät sisällä mitään kolminaisuudesta. Jopa pyhä Paavali, joka toi kristinuskoon monia ajatuksia ulkomailta, ei tiennyt mitään kolminaisesta Jumalasta. Eräs katolilainen hakuteos myöntää kolminaisuusopin olleen tuntematon varhaisille kristityille ja että se muotoiltiin neljännen vuosisadan viimeisellä kolmanneksella (The New Catholic Encyclopedia 1967 osa 14).

Kolminaisuuden periaatteita ei Jeesus opettanut, niitä ei ole missään Raamatussa (ei vanhassa eikä uudessa testamentissa) ja ne olivat täysin tuntemattomia varhaisille kristityille. Niistä tuli osa kristinuskoa vasta neljännen vuosisadan lopulla. Kolminaisuus ei kestä järjellistä tarkastelua. Se ei ainoastaan ole järjellä käsittämätön, vaan myös sotii tervettä järkeä vastaan. Kuten aiemmin sanottiin, on usko kolmeen jumalalliseen persoonaan yhteensopimaton Jumalan ykseyden kanssa. Jos on kolme selvää ja erillistä persoonaa, täytyy olla myös kolme selvää ja erillistä olemusta, sillä jokaisella persoonalla on oma erottamaton olemuksensa. Jos Isä on Jumala, Poika on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala, niin täytyy olla kolme erillistä olemusta ja tästä päätellen kolme erillistä jumalaa. Sitäpaitsi nuo kolme jumalallista persoonaa ovat joko päättymättömiä tai päättyviä. Jos he ovat päättymättömiä, on kolme eri päättymättömyyttä, kolme kaikkivoipaista, kolme ikuisuutta ja siis kolme jumalaa. Jos taas he ovat päättyviä, joudumme siihen absurdiin päätelmään, että päättymätön persoona on olemassa kolmena päättyvänä muotona, joista kukin on päättyvä ja jotka muodostavat päättymättömän yhdistelmän. Tosiasia on, että jos kolme persoonaa ovat päättyviä, niin ei sen paremmin Isä, Poika kuin Pyhä Henkikään ole Jumala.
Islam julistaa yksinkertaista ja ilmiselvää Jumalan ykseyttä. Sen esittämä jumalkäsite on vapaa kaikesta antropomorfismista ja mytologiasta. Se vahvistaa Jumalan ainutlaatuisuuden ja sen, että Hänellä ei ole ketään kumppaneita jumaluudessaan. Hän on yksi olemus, Hän on riippumaton ja sellainen, josta kaikki riippuu ja joka ei ole riippuvainen kenestäkään. Hän on kaiken Luoja ja Suojelija, Kaikkivoipa, Kaikentietävä, Rakastava ja Armelias, Ikuinen ja Päättymätön. Hän ei synnytä eikä ole syntynyt. Mikään ei synny Hänestä ja mistään ei tule Hänen vertaistaan tai kumppaniaan Hänen jumaluudessaan:

Sano: "Hän, Jumala on yksi, ainoa Jumala, kaikkivaltias. Hän ei ole (toista) synnyttänyt eikä ole (toisesta) syntynyt. Ketään ei ole Hänen vertaistaan."
(Koraani 112:1-4)

"Katso, taivasten ja maan järjestyksessä, yön ja päivän vaihtelussa, laivojen purjehtimisessa merellä niiden kuljettaessa sellaista, joka hyödyttää ihmisiä, vedessä, jonka Jumala taivaasta lähettää ja jolla Hän elvyttää maan sen horrostilan jälkeen, kaikenlaisten eläinten leviämisessä yli maan, tuulten suunnissa ja pilvien nöyrässä kulussa taivaan ja maan välillä, on totisesti tunnusmerkkejä (Jumalan kaikkivaltiudesta) ihmisille, joilla on ymmärrystä."
(Koraani 2:158-159)

Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala, elävä, iankaikkinen.Häntä ei saa valtaansa uneliaisuus eikä uni; Hänelle kuuluu kaikki, mikä on taivaissa ja maan päällä. Kuka on se, joka astuisi välittäjäksi Hänen edessään Hänen sallimattaan? Hän tietää, mitä heille on vastedes tuleva ja mitä heillä on olut menneisyydessä, mutta Hänen viisaudestaan he eivät käsitä muuta kuin minkä Hän tahtoo. Hänen valtaistuimensa käsittää taivaat ja maan, eikä niiden voimassapysyttäminen ole Hänelle taakka; niin, Hän on ylhäinen, valtava.
(Koraani 2:256)