IRC-Galleria

'Isä ... se sattuu'


Nimeni on Chris,
Olen kolme,
Silmäni ovat turvoksissa.
En näe.

Minun täytyy olla tyhmä,
Minun täytyy olla paha,
Mikä muukaan olisi voinut,
tehdä isän niin vihaiseksi?

Toivon että olisin ollut parempi,
Toivon etten olisi ollut ruma,
Sitten ehkä äitini,
Haluaisi vieläkin halata minua.

En voi tehdä väärin,
En pysty puhumaan ollenkaan,
Tai muuten olen lukittuna ylhäällä,
Koko päivän.

Kun olen hereillä,
Olen aivan yksin,
Talo on pimeä,
Väkeni ei ole kotona.

Kun äiti tulee kotiin,
Yritän olla mukava,
Niin ehkä minä saan vain,
Yhden selkäsaunan tänä iltana.

Kuulin auton,
Isä on palannut,
Charlien baarista.

Kuulen hänen kirouksen,
Nimeni on sanottu,
Painan itseni,
Seinää vasten.

Yritän piileksiä,
Hänen pahoilta silmiltään,
Olen niin peloissani nyt,
Alan itkeä.

Hän löytää minut itkemästä,
Kutsuu minua rumilla sanoilla,
Hän sanoo, että on minun vikani,
Että hän kärsii töissä.

Hän läimäyttää ja lyö minua,
Ja huutaa minulle enemmän,
Pääsen vihdoinkin vapaaksi,
Ja juoksen ovelle.

Hän on lukinnut sen jo,
Ja minä alan karjua,
Hän ottaa minut kiinni ja heittää minut,
Kovaa päin seinää.

Minä putoan lattialle,
Luuni melkein murtuneena,
Ja minun isäni jatkaa,
Enemmän huonoja sanoja.

'Olen pahoillani!', minä huudan,
Mutta se on nyt liian myöhäistä,
Hänen kasvonsa on kieroutuneet,
Käsittämättömiksi.

Se kipu ja loukkaantuminen,
Uudelleen ja uudelleen,
Hyvä Jumala, armahda minua!
Lopeta se, kiltti!

Ja hän viimeinkin lopettaa,
Ja suuntaa ovelle,
Sillä välin kun makaan siellä liikkumattomana,
Loikoillen lattialla.

Nimeni on Chris,
Olen kolme vuotias,
Tänään isäni,
Murhasi minut.

Ja sinä voit auttaa,
Jos luet tätä,
ja et ohita.

Minä rukoilen sinun anteeksiantoaisi,
Sinun olisi pitänyt olla,
Yksi sydämetön henkilö,
Jos ei vaikuta sinuun,
Tämä runo.

Ja koska sinä OLET vaikuttunut,
Tee jotain sille!
Kaikki mitä pyydän sinua tekemään,
On siirtää tämä eteenpäin!

JOS SINÄ OLET LASTEN PAHOINPITELYÄ VASTAAN!
Lähetä tätä 'Isä ... se sattuu'

Jos et lähetä tätä kenellekkään kenet tiedät

Niin silloin oletettavasti et välitä lasten pahoinpitelystä.

Ensiksi minä luulin tätä vain ketjukirjeeksi
Ja en aikonut lähettää tätä eteenpäin,
Mutta nyt tajusin että tämä on tärkeä tilanne.

Ainakin viisi lasta jokainen päivä kaikkialta maailmasta kuolee lapsipahoinpitelyn takia.

hihihih. en tuu koskaa pois :P

oon ainaki nukkunu tänä yön ja sillee et hyvin menee :))):)))

sini tunki just mun hiuksiin kaks pulloo sitruunan nestettä -.-' ei ollu homma ees vaivan arvone, ku ei muuttunu hiusten väri mitenkää. :(

ps. sini on ihana <3

tänää oli just jees päivä! :D haettii maijjankaa iha vitust pitsaa kotipitsast, 85 eurol.....
oli iha jees päivä ja kaikkee muuta mukavaa.. :D

ps.

maija on pissis!

R.I.P. Rasse ;<<<< <3

Huomenna kaikki voi olla toisin.. Huomenna et ehkä näe ihmistä, josta oikeasti
välitit.. Tai ehkä ihmiset, jotka sinusta oikeasti välittivät, eivät näe sinua..
Koskaan ei voi tietää.. Ei koskaan..

Miltä tuntuisi painaa joka yö pää tyynyyn tietäen ettet koskaan ehtinyt pyytää
häneltä anteeksi, etkä koskaan sanonut hänelle kuinka paljon hänestä välität?
Miltä tuntuisi itkeä itsensä uneen hänen kuva mielessäsi, toivoen, että saisit
hänet edes hetkeksi takaisin, jotta voisit halata häntä, kertoa hänelle kuinka
tärkeä hän on ja pyytää anteeksi sitä, että olet joskus sanonut hänelle pahasti.
Katsoisit häntä silmiin ja pitäisit lujasti kiinni, et haluaisi enää koskaan päästää
häntä menemään. Mutta niin voisi vain toivoa. Totuus on, ettet enää koskaan
näkisi häntä. Et enää koskaan saisi tilaisuutta pyytää anteeksi, kertoa kuinka välität,
halata, ehkä suudellakin. Et koskaan. Tee se siis nyt. Elä kuin viimeistä päivää,
kerro ihmisille joista välität, miten tärkeitä he ovat ja pyydä anteeksi ihmisiltä, joita
olet loukannut. Sillä et ehkä enää koskaan saa toista tilaisuutta.. Elämä on opettanut,
että kuka tahansa meistä voi lähteä huomenna. Se voit olla sinä, se voin olla minä,
se voi olla kuka tahansa. Mutta jotta sinun ei tarvitsisi murehtia asioita joita jätit
tekemättä tai sanomatta, tee ja sano ne tänään. Juuri nyt. Lähetä ystävillesi tekstiviesti,
sähköposti, tai soita heille. Kerro että välität. Sillä ehkä.. Ehkä huomenna et enää voi...

Laita tämä omaan päiväkirjaasi jos haluat kertoa läheisillesi kuinka paljon heistä
välität, ja kuinka paljon he sinulle merkitsevät. Toivottavasti jokainen, joka tämän
lukee, havahtuu ajattelemaan sitä, kuinka tärkeitä toiset ihmiset meille oikeasti
ovat, vaikkemme sitä aina itse osaa näyttääkään.

juu mun hiukset ei ainakaa eile syttyny tulee! :DDDD
se oli traumaattinen kokemus..

Jos soittaisin sulle niin vastaisitko
Jos kaikesta pyytäisin anteeks niin antaisitko
Jos antaisin sulle kaiken niin ottaisitko
Jos oisin surullinen niin huomaisitko
Ja jos huomaisit niin lohduttaisitko
Jos nyt takaisin tulisin niin halaisitko
Jos kokonaan pois lähtisin niin unohtaisitko
Tää kaipuu saa mut voimattomaksi
Kaikki on hyvin aina kun me ollaan kaksin
Oot liian kaukana vaik kätes kädessäni tunnen
Oispa kaikki niinkuin joskus silloin ennen

Muista meidät, muista minut, ei se sinua tapa
Pahaa älä musta ajattele sillä se mut tuskaisemmaksi saisi
ja mut pahoihin ajatuksiin kenties vaivuttaisi
En osannut olla hyvä vaikka halusin
se ei silti tarkoita etten välittänyt

Elämä tulee elämä menee, se ottaa ja antaa
kun et enää mua sylissäsi voi kantaa
Toisinaan sattuu toisinaan ei
elämä mun kohdalla sut vei

Vaikka on mun sydän reikiä täynnä
ei se mitään hyväksi käännä
Itelleni valehtelisin
jos sut heti unohtaisin
Aika kantaa tuskaa vellovaa
silti se ei anna unohtaa

=) <3 onneks on olemas tosi ihanii ihmisii ! <3

"Poika ajaa lujaa moottoripyörällä 180 km/h
Tyttö: Hidasta,mua pelottaa
Poika: Enkä, tää on hauskaa
Tyttö: Eikä ole. Oo kiltti, tää on liian pelottavaa
Poika: Sano mulle sitten, että sä rakastat mua
Tyttö: Hyvä on, mä rakastan sua. Jarruta!
Poika: Ja nyt halaa mua OIKEIN kovaa
*tyttö halaa poikaa*
Poika: Ota mun kypärä ja laita se päähäs

Sanomalehdessä seuraavana päivänä:
"Moottoripyörä törmäsi rakennusta vasten jarrujen vian seurauksena.Samalla hetkellä kyydissä oli kaksi henkilöä ja vain yksi jäi eloon."
Totta puhuen, matkan puoli välissä, poika huomasi jarrujen olevan rikki, mutta ei halunnut tytön tietävän asiasta. Sen sijaan hän pyysi tyttöä sanomaan että tämä rakastaa häntä ja halaamaan tätä viimeistä kertaa. Lisäksi hän käski tytön laittavan kypärän päähän, jotta tyttö jäisi eloon vaikka tämä merkitsi pojalle kuolemaa.

Jos sinäkin rakastat jotakuta yhtä paljon - kopioi tämä päiväkirjaasi"

Analysoidaanpa tätä nyt hetki. Ensinnäki ko päristelet pyörällä 180 km/h niin siinä ei palijoa kommunikoida. Vaikka tyypeillä olis ollu radioyhteys toisiinsa niin sen toisen puheesta ei saa vittuakaan selevää ku sillä ei oo kypärää. Morsettamallakohan ne tuon keskustelun kävi? Helevetinmoinen keskittysmiskyky poijalla, pisteet siitä. Ja miten helevetissä se poika oikein meinas tunnistaa OIKEIN kovan halauksen normaalista kiinnipitämisestä? 180 kmh lasissa pidetään perkele kiinni eikä meinata, vai hiuksistako se tyttö ensin kiinni piti? Moisesta vauhista kypärän vaihtaminen on kans melekonen stuntti, kumpasenkin pitää olla meleko riskejä kavereja, ja meleko (erittäin) tyhymiä myös ko yleensäkin lähti toinen kyyttiin iliman kypärää?? Jarrujen räjähtäminen muka syynä kypärän vaihtoon, ikinä kuullu moottorijarrusta? Ilmanvastuski on tuossa vauhissa jo niin kova ettei tartte kun vähän nousta siitä tankin päältä niin jo alkaa maisemista saada jotain selevääkin. Ja mitä helevettiä, kyytissä iliman kypärää? Todennäkösesti tyypin pärrä meni mettään siitä syystä kun joku sittiäinen lensi silimään, ja tuossa vauhissa varmasti uppos se sittiäinen ja syvälle. Ja haluaisinpa tutustua siihen Teräsmiehen tyttäreen joka henkensä piti tuosta tällistä, 180 kmh vauhista seinään se on aivan yks lysti onko sulla kypärää ollenkaan vai kaks kypärää, vai kolome.. Tosin tarina ei tunnu mainittevan jäikö hempukka loppuelämäkseen kasviksi. Miksiköhän? Vuojen Tyhymä Paskiainen-kiertopalakinto jaetaan tänä vuonna hiukan etukäteen, ja tuon poikasen hautahan se on osotteena. Asetellaan se siihen kiven päälle kivasti. Jos jaksavat sen ruumiin rapsutella sieltä seinästä irti. Oppiipahan ottamaan huippuja jarruttomalla pärrällä.

Jos sinunkaan mielestä koko paskassa ei oo realismin häivääkään - kopioi tämä päiväkirjaasi! Kuka helevetti näitä oikein tekee??