Aamul olin eka joka heräs ja menin tekee sämpylää. Geraldinen eilen leipoma kakku oli ruokapöydäl, mut en menny kattomaan ku halusin odottaa muita. Sit tuli Fredi väsyneenä ku nukkuva kärpänen ja toivotti mukavat synttärit. Geraldine tuli perässä ja samat toivotukset halauksen kera. Sit kävin kattoo kakkuu ja se oli iso sydänkakku... oooh. Sit sain sisaruksilt lahjaks Mönchengladbach (tällä hetkellä viidentenä Bundesligassa) avaimenperän, koska sellasen halusinki :D. Kouluun menin ja ensimmäisenä ku pääsin pyörän selästä, ni Stefanie ja Katja (ehkä nätein ikinä) tuli laulaa mulle ja antaa mukavat halaukset. Sit niit halauksia ja kättelyjä sateliki pitkin päivää kaikilta tutuilta ja tuntemattomilta :D.
Kävin ekan tunnin jälkeen kotona ku oli pari tuntia vapaata. Tulin takas koululle, sit mulle taas laulettiin ja sit muistin et liikkakamat unohtu ja menin taas takas kotiin. Tulin taks Enkuntunnille jos katottiin Mooren dokkaria "Bowling for Columbine". Letkee leffa. Sit oli uskontoa ja siel oli kokeen jälkeiset kaikki eväspaperit sun muut lattialla ja oli aika paskasta. Ope sano et jos siivotaan ne, ni se tarjoo kaikille kahvilas jätskit. pari tyyppiä oli valmiita 5 minuutis ja sit mentiin kaikki jätskille :D. Mut jätskin jälkeen oli niin paljon vapaata, et päätin mennä taas kotiin ennen liikkaa.
Kotona odottikin jo Amerikasta palanneet Gabi ja Klaus. Sit oliki lisää lahjoja pöydäs. Suomesta oli tullu kans paketti ja siel oli yllätyksistä yllärein... 45kpl pätkistä ja viestiä Suomesta... mmm... lecker. Sit kumminki sain vähä tuliaislahjoja jenkeist. Kaks just tyyli t-paitaa ja kuulokkeet. Entiset pitää lähettää suomeen ku ne on rikki ja takuu pitäis olla voimas. Nii ja sit sukkia oli vieläki vähän keskinkertasesti, ni sain 3 paria ralph laurenin sukkia jenkkilästä (Kyllä. Mun kokoa löytyy).
Sit joutuki kiitämään nopiasti liikuntatunnille, jossa pelattiin kerranki koko tunti. Nyt saatiin numerot pelistä, viimeks saatiin jo tekniikasta ja fysiikasta. Suomen numeroille käännettynä sain tekniikka: 8 fysiikka:9 ja peli: 10. eli aika hyvin sanoin jopa. Liikassakin koko luokka lulo taas mulle (Nää ei muuten mitää Zum Geburststag viel... scheissea laula vaan enkuks nää sen aina vetää). Sit ajoinki jo neljättä kertaa kotiin samana päivänä ja tietokoneen ja pesun kautta lähdettiin Koko possella mun päätöksestä portugalilaiseen ravintolaan. Siel tilasin vaan koko päivän menun ja siin oli alkuruoaks joku krutonki-katkarapu+kaikkee muuta joka oli erittäin maittavaa. Sit välis oli salaatti, mut mä paljon salaatteja syö (no tomaatit ja kurkut siitä päältä vetäsin ja pakko niit salaatinlehtiäkin oli syödä). Pääruoaks oli kahelle ihmiselle semmonen yhteinen jos oli paistettui perunoita, riisiä ja paria sorttia lihaa ja sitä oli PALJON. Olin aivan täynnäpäynnä ja Sen jälkeen tarjoilija toi kaikille paukut, mut ne pääty vaan mulle ja frederikille. Sopivasti, kun 18v saa paukkuja vasta täällä. Oli nannaa ruokaa ja eiku 240km/h kotia kohti. Tuntuu hurjalta, kun ajetaan pois moottoritieltä ja liittymässä vauhtia joku 130. Hymy nousee herkästi siinä fiiliksessä.
Oli mukava syntymäpäivä ja kiitos kaikista onnitteluista. Kristaa eivoiylittää, kristaa eivoiaalittaa, kristaa eivoikiiertää, täytyy mennä lävitse täytyy mennä lävitse (ja antaa samalla iso hali kristalle äitille ja isille). Loppu hyvin kaikki hyvin.