IRC-Galleria

Mulla on ikävä niitä aikoja ku sä ja mä oltiin ME. Yhes aina ja toistemme tukena. Kaikki asiat toisille kerrottiin.ja vitut muulle maailmalle haistatettiin.
Nyt vaan harvoin...Niin helvetin harvoin.



Tajuutko rakastan sua ja oot tärkeä mulle. <3

Oletko hetken äiti?

Koska äitiys on vain mielentila, kuka tahansa voi olla hetken äiti.
Testaa kuinka äiti olet. Täytä juoksevin numeroin niin näet heti tuloksen.

Liitä muistiinpanoon 10 kaveriasi, tai vaikka kaikki, joissa on potentiaalia hetken äidiksi, ikään, sukupuoleen ja suuntautumiseen katsomatta.

OLETKO KOSKAAN:

[1] hymyillyt vieraalle pikkulapselle, joka haluaa huomioitasi
[2] vaihtanut vauvalle vaipat
[3] saanut lapsen oksennukset olkapäällesi
[4] selvittänyt kahden lapsen keskinäistä riitaa
[ ] hidastanut autotiellä nähdessäsi kyltin joka varoittaa leikkivistä lapsista
[5] tarkastellut peilin edessä vatsaasi, ja leikkinyt että olet raskaana
[6] leiponut pullaa
[7] puhdistanut lapsen nassusta tahroja
[8] käynyt lasten kanssa huvipuistossa, elokuvissa tai sirkuksessa
[9] alkanut itkemään miettiessäsi orpoja ja hylättyjä lapsia.
[ ] harkinnut adoptiota
[10] hypistellyt tavaratalossa suloisia vauvanvaatteita tai leluja
[11] huolestunut tutun lapsen takia
[ ] esitellyt tutuillesi ylpeänä lastesi kuvia
[12] kokenut kuinka pieni lapsi juoksee syliisi koko voimillaan
[13] syönyt mautonta ruokaa josta et edes pidä, mutta jossa ei ole inhottua sipulia
[14] pitänyt tuhmasti käyttäytyneelle lapselle vakavan puhuttelun, mutta salaa sinua on naurattanut
[15] pelastanut konttaavan natiaisen vähältä piti tilanteesta.
[16] tullut vihaiseksi uutisisita joissa lasta on kaltoinkohdeltu.
[17] huolestunut nähdessäsi lasten tekevän pihalla jotain hieman vaarallista.
[18] pitänyt hellyttävänä näkynä ekaluokkalaista, jolla on suunnattoman suuri reppu selässään.
[19] opettanut lapselle jonkin uuden asian, ja ollut hänestä ylpeä.
[20] kertonut lapselle iltasatua
[21] joutunut kieltämään jotain lasta tekemästä jotain pöhköä
[22] kertonut omia mielipiteitäsi lastenkasvatuksesta
[23] toivonut että jokaisella lapsella olisi oikeus turvalliseen lapsuuteen
[24] kuullut lapsen suusta totuuksia
[25] pitänyt lasta kädestä kadulla kävellessä
[26] kantanut pientä lasta reppuselässäsi
[27] leikkinyt piilossa - kukkuu! -leikkiä vauvan kanssa.
[28] nuuhkaissut pikkuvauvan päälakea.
[29] halunnut suojella lasta enemmän kuin itseäsi
[30] saanut lapselta halin
[31] puhaltanut kuhmuun, tai laittanut lapselle laastarin
[32] pukenut kuravaatteita
[33] tehnyt evääksi voileipiä ja kaakaota
[34] auttanut koulutehtävissä
[35] ajatellut että lapsissa on tulevaisuus
[36] auttanut kompastuneen pikkuisen pystyyn
[37] häätänyt mörköjä pois sängyn alta
[38] lohduttanut itkevää lasta
[39] ahdistunut elokuvasta jossa lapselle tapahtuu jotain pahaa niin, ettet ole voinut katsoa sitä loppuun
[ ] kuullut baby rihannan tapauksesta, tai lastenvaunuissa heitteille jätetystä virolaisesta pikkutytöstä?
[40] tuntenut kuinka pienet kädet tarrautuvat lahkeeseesi tai helmaasi tukea etsien
[ ] osallistunut lastensuojelujärjestöjen toimintaan tai keräyksiin
[41] askarrellut lasten kanssa
[42] lukenut satukirjaa
[43] auttanut solmimaan kengännauhat
[44] hymyillyt toppapukuiselle natiaiselle joka vaan näyttää hassulta
[45] halunnut ottaa kauheuksia kokeneen lapsen syliisi ja turvaan

Kerro saamasi pistemäärä kahdella, ja saat tulokseksi leikkimieliset äiti-prosentit.

OON 90% ÄITI :)

Juomapelit ja kaikkia..liika päissäään.helv.

kopioi tämä päiväkirjaasi 20 sekunnin sisällä muuten et saa pimppiä/pippeliä rakastamaltasi henkilöltä ja hän pettää sinua kolmen muun kanssa ja rosvo pöllii rahasi ja talosi räjähtää ja saat kokeista nelosen etkä pääse mihkää jatko opiskelemaa ja kaverisi jättävät sinut ja yksisarviset raiskaavat lemmikkisi ja tulee maalimanloppu ja JOKU MUU SYÖ AINOT JA VIIMEISET KEKSISI SATAANA

Jokainen lemmikki ansaitsee oman kodin, jossa siitä pidetään huolta ja sitä rakastetaan!

"Kun olin vielä pentu, sain sinut leikeilläni nauramaan ja sanoit minua omaksi
lapseksesi.
Vaikka purin riekaleiksi monet kengät ja revin monet tyynyt, olin sinun Paras
Ystäväsi.
Kun olin tehnyt jotakin pahaa, heristit minulle sormellasi ja kysyit: Miten sä voit?
Mutta sitten rauhoituit ja rapsutit vatsaani kun makasin selälläni edessäsi.

Vaikka sinulla oli aina kiire, oli sinulla kuitenkin aina aikaa olla kanssani. Muistan niitä iltoja kun lepäsin sängyssäsi ja kuuntelin haaveiluasi. Uskoin, että elämä ei voi olla tämän parempaa. Kävimme yhdessä pitkillä lenkeillä puistossa ja autoajeluilla. Kävimme syömässä jäätelöä ja minä sain vain vohvelin, kun väitit, että jäätelö ei ole koiralle terveellistä. Nukuin auringossa odottaen sinua kotiin.

Sitten aloit olla yhä enemmän ja enemmän töissä, aloit tehdä uraa. Sinulla oli yhä enemmän ja enemmän ihmisystäviä. Silti odotin sinua innolla ja tuin sinua aina kun sinulla oli sydänsuruja tai pettymyksiä. En koskaan sanonut sinulle, että olit tehnyt väärän päätöksen ja riemuissani riehuin oma kun tulit kotiin. Ja sitten yhtenä päivänä sinä rakastuit.

Hän, sinun nykyinen vaimosi, ei ole koiraihminen, mutta silti tervehdin häntä kodissamme, näytin kiintymystä ja tottelin häntä. Olin onnellinen, kun sinäkin olit onnellinen. Kun lapset syntyivät, ihmettelin heidän tuoksuaan ja halusin auttaa huolehtimaan heistä. Mutta te pelkäsitte että vahingoittaisin heitä ja sen vuoksi vietin suurimman osan ajasta toisessa huoneessa tai ulkona kopissa.

Oi, miten halusin rakastaa heitä, mutta olin vankina. Kun lapset kasvoivat, olin heidän Iso Ystävänsä. Sormet sattuivat joskus silmiini, kun ne tutkivat korviani ja pusuttelivat kuonoani. Rakastin lasten rapsutuksia, kun sinä enää vain harvoin rapsutit minua. Olisin antanut elämäni lasten puolesta jos sihen olisi ollut tarvetta. Menin salaa heidän sänkyynsä ja kuuntelin heidän salaisuuksiaan. Odotin yhdessä lasten kanssa autosi ääntä kadulta, kun palasit töistä kotiin.

Joskus oli aika, kun ihmiset kysyivät: "Onko sinulla koira?" otit aina lompakosta
kuvani, näytit sitä ja kerroit pitkiä tarinoita minusta.
Viimeiset vuodet vastasit kysymykseen
"Kyllä" ja vaihdoit aihetta.

En ollut enää Sinun koirasi, olin vain koira ja hermostuit aina, kun aiheutin
rahanmenoa sinulle.
Sinulla oli nyt työ ja mahdollisuus muuttaa toiseen kaupunkiin asumaan, mutta
kerrostaloon,
johon ei saa tuoda eläimiä. Teit oikean päätöksen.
Sinulla on nyt perhe, mutta oli aika,
jolloin Minä olin Sinun ainoa perheesi.

Jännitin sitä autoajelua, kunnes saavuimme koirien löytökotiin. Ilmassa oli koirien,
kissojen,
tuskan ja epätoivon haju.Täytit pari paperia ja sanoit: "Tiedän, että löydätte
hänelle hyvän kodin."
Ihmiset siellä kohottivat olkapäitää ja katsoivat sinua surullisena.
He tiesivät totuuden. Miten vaikea on löytää uutta kotia keski-ikäiselle
sekarotuiselle nartulle.
Sinun piti repiä oman poikasi kädet kaulastani, kun poika kirkui: "Isä, älä anna
heidän ottaa
koiraani!" Olin huolissani pojasta ja mietin opettamiasi asioita: ystävyys,
lojaalisuus, rakkaus
ja ihmisen vastuu kaikista elävistä olennoista.

Rapsutit päätäni, et katsonut minua enää silmiin etkä suostunut ottamaan
kaulapantaani ja hihnaani.
Sinulla oli aina töissä määräaika, nyt oli minullakin määräaika.

Kun olit lähtenyt, kaksi kilttiä naista tuli ja sanoi, että kyllä sinä tiesit
muutosta etukäteen
mutta et yrittänytkään itse löytää minulle uutta hyvää kotia. Naiset rapsuttivat
minua hellästi
ja kysyivät: "Miten sä voit?"

Nämä ihmiset täällä löytöeläintalossa huolehtivat meistä niin hyvin, kun näillä
aikaa kiireiltään riittää.
Tietysti meidät ruokitaan, mutta ruokahaluni katosi jo pari päivää sitten.

Ensimmäisinä päivinä, kun joku kulki häkkini ohi, juoksin heti hänen vierelleen.
Luotin aina, että Sinä tulet ja haet minut takaisin. Että olet muuttanut mielesi
ja tämä on vain pahaa unta.
Luotin, että tulee ainakin joku, joka välittäisi minusta ja haluaa pelastaa minut.

Ymmärsin että minun on mahdotonta taistella ihmisten huomiosta pentujen kanssa.
Niillä ei ole vielä
hyviä ja huonoja muistoja. Ne ovat leikkisiä ja riemuitsevat. Menin häkin
takanurkkaan. Istuin ja odotin.

Kuulin askelia, kun ihminen tuli työpäivän päätteeksi luokseni ja vei minut
hiljaiseen huoneeseen.
Hän nosti minut hellästi pöydälle, rapsutti korvaani ja sanoi, ettei minun nyt
tarvitsee enää murehtia. Sydämeni hakkasi ,
kun en tiennyt mitä oli tapahtumassa. Jotenkin vaistosin, että vankeuspäiväni
olivat nyt ohi.

Surin, kun tiesin, että hän oli nääntymässä työtaakkansa alle.Tiesin hänen
liikkeensä etukäteen:
hellävaraisesti hän laittoi kiristyssiteen tassujeni ympärille. Samaan aikaan
kyyneleet valuivat hänen poskilleen.
Nuolin hänen kättään, kuten olin vuosia nuollut Sinun kättäsi. Hän pisti ruiskeen
suoneeni ja tunsin miten
kylmä liuos valui sisääni..Menin makuulle, katsoin häntä silmiin ja sanoin hiljaa:
"Miten Sä voit?"
Hän ymmärsi sittenkin minua ja tunteeni ja sanoi : "Olen tosi pahoillani"
Hän halasi minua ja selitti; se on hänen työtään, menen nyt parempaan paikkaan missä
minua ei koskaan hylätä, missä on paljon rakkautta ja valoa, missä ei enää tarvitse
huolehtia mistään.
Se on todella erilainen paikka.
Sitten heilutin viimeisillä voimillani häntääni ja näytin, että "Miten Sä voit?" ei
ollut tarkoitettu hänelle.


SE OLI TARKOITETTU SINULLE, RAKASTETTU ISÄNTÄNI, KUN MIETIN VIIMEISILLÄ HETKILLÄNI
SINUA, JA VAIN SINUA. ODOTAN SINUA IKUISESTI. VOI OLLA ETTÄ JOKU TOINENKIN
OSOITTAA SINULLE
TÄLLÄISTA USKOLLISUUTTA ELÄMÄSSÄ."

- Jim Willis 2001

"Jos tämä tarina liikutti sinua, sai palan kurkkuun ja ehkä kyyleleenkin silmään,
niin muista että tämä tarina on tosi..
Näin tapahtuu joka vuosi tuhansille eläimille, joita on joskus rakastettu, mutta
jotka hylättyinä lopetetaan eläinklinikalla ja löytöeläintaloissa omistajiensa
välinpitämättömuuden takia.

Haluamme tarinan kautta muistuttaa että jokaisella lopetattavalla lemmikkillä on
joskus ollut koti ja perhe johon se on luottanut ja rakastanut.

Emme halua järkyttää emmekä tuottaa surua.
Mutta, jos tarina jättää jäljen sinun tai jonkun toisen sydämeen niin, että sen
ansiosta yksikin tälläinen tarina saa onnellisen lopun , olemme onnistuneet.

Kanna vastuusi ja osoita uskollisuutesi myös lemmikkillesi ja kehoita kaikkea
muitakin tekemään niin.

On tärkeää, että ei-toivottujen, hylättyjen eläinten tappaminen loppuu.
Tämä tarina voi pelastaa edes yhden eläimen.

Meikä alkaa pitään kerhoa ? :D