IRC-Galleria

Talvi tuli mikä on oikeinkin kiva juttu. Lisäksi aamu näyttää siltä, että tänään on odotettavissa auringon paistetta. Sekös vasta kiva juttu onkin.:o)

Töissä tiedossa ilmeisesti tästä viikosta jouluun niin kiirettä kun olla ja voi. Siihen asti kun jaksais niin sitten ehkä ois jopa pidempi vapaa. Sitä siis odotellessa....

Minä kohta lompsottelen allergiatesteihin. Ei kiva. Ne ilmeisesti tökkii muhun satamiljardia reikää inhottavilla neuloilla. Nou nou nou... Pakokauhua pukkaa, mutta reippain mielin rekkain alle eli ei kun vaan tökittäväks. Jospa sitä sitten vaikka selviää oonko jollekin algerinen vai en.

Täällä on lunta.:O) Se on oikein OIKEIN oikein kiva. Mulla ei oo vielä joulukalenteria vaikka kohta on jo joulukuu. Karmea tapaus. Pitää kyllä tehdä asialle jotain.

Meillä on ehkä pikkujoulut. Jänskää. Jos ne nyt sitten onnistuu. Pakko onnistua tai mä en pääse yksiinkään pikkujouluihin ja se ois tyhmistä. Kun ei oikeen meidän firmassa taida sellaset olla järkevät........:oD Jos haluaa välttyä murhasyytteeltä niin on viisasta olla pitämättä.

Joops.. Eilen selkeni Toninkin joululahja. Vähän helpotti. Kaks suurinta pulmaa siis ratkaistu. Pari pahaa jäljellä, mutta ainahan sitä jotain keksii. Kivaa kun saa taas olla tonttu...:oD

Oikein mukava ja rentouttava vkloppu takana. Töistäkin selvittiin loppujen lopuksi vähän suuremmalla työtunti määrällä ja kaikki meni hyvin.

Kävin salilla ja siivosin. Olipa ihanaa kun paisteli aurinkokin vähän.

Joulu tulla jolkottaa.. Ja mä sain suuren ahaa-elämyksen erään ihmisen joululahjasta tänään. Jihuu, olenpas kekseliäs..:oD

Ja tiedossa taas hullun mylly päivä töissä. MÄÄ EN JAKSA. *haukotus*

Huomenna on tasan kuukaus jouluaattoon. Jihuu. Kohta voipi ostaa joulukalenterin.:O) Se on kiva juttu se.

Meidän pikku luska puska oli muuten leikkiny jänistä. Oli päättäny järsiä omenapuun. Jaa kuinka niin ollu tekemisen puutetta..?

Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Se oli vklopun opetus. Hirviä ei tullu vaikka kuinka oli yritystä. Dääm.

Karmea syysväsymys on saanu mut tiukkaan otteeseen. Koko ajan vaan väsyttää. Ihan karrrmeeta...

Töissä kauhee kiire. Eikä huvita pätkääkään. Blaah.

Perjantai, perjantai, perjantai.:O) Liimattalaan, Liimattalaan, Liimattalaan. LUskaA, luSkaa, LUSkaa...:O)

Torjantai. Se on melkeen jo perjantai.

Ois jo joulu! Mä en meinaa oikein keksiä hyviä lahjoja. Kohta tulee kiire.

Töihin..

VÄsyttäääÄÄÄ vÄsYtTTäää VäSYttÄÄÄ... Voi änkyräinen tän pimeyden kanssa... Mä käyn ihan puolella teholla koko ajan.. Ja nuhakin vielä. Ei oo heleppoo. Vähänkö kyllä helpottaa kun tuli vähän lunta et on vähän valosampaa, mutta ei se silti nyt auta.. Tule joulukuu, tule.

Lauantaina siis akkajahti. En mä nyt oikeen siitäkään oo jaksanu intoilla normaaliin tapaan. Herää jo, herää jo, heeeerääää jo. Eli jee.

SEkAvUUs KirJoITuKSissaNi jATkuu.:oD

Nyt vasta hölömöä onkin. Meen vasta kahteen töihin joten oikeen mitään ei voi tehä. TODELLA TYHMÄÄ.

Jihuu, vkloppuna Liimattalaan....:o))))) Ihquaa. Tiedossa henkilökohtainen hirvijahdin päätös. Ja sittenpäs näkee taas Ruskapuskan....:O) Jee. Taamo on kiva kun sekin haluu aina siellä vähän käydä. Maailman ihquin itseasiassa.

Käytiinpä Taamon kanssa vierailemassa aamusella hyvinkään sairaalassa, setä otti ja tippu rakennustelineiltä ja tuli keuhkoon hänelle reikä joten siellä sitä sitten maataan sairaalassa. Kaikkea sitä sattuukin.

Vkloppu oli varsin normaalia elämää haittaava niiltä osin että kävin la ja su pyörähtämässä
töissä. Oli hiljasta. Ja nyt onkin sit aika uuvelo olo, kun on maanantai vaikka tuntuu ihan sunnuntailta. Ja huomenna taas töihin. BLAAH. On siis aika ökkömönkiäistä koko meininki.
Sen verran kuitenkin tsemppasin et siivosin.. Nyt ei oikein sit tiedä mitä sitä tekis.. Tekis mieli lukea= ei jaksa. Tekis mieli kattoo joku leffa= ei jaksa ja kaikki on jo nähty mitä hyllyssä on.. =EI JAKSA. Alkaa taas näkyä nää syksyn aikaan saamat piirteet tässä tyttelissä aika selkeesti. Tulis nyt äkkiä joulukuu niin ois taas normaalivireinen ihminen hän. Blaah.

Jutskailimpa Heidiliinin kanssa pitkän tovin. Kamalaa, se tunsi sen yhden uhrin sieltä Jokelan turmasta.. Juteltiin tossa juuri et aina pitäis läheisille kertoa kuinka tärkeitä ne on, kun ei koskaan voi tietää mitä tapahtuu. Ja niinhän se onkin...

Mä koitan nyt jaksaa jotain.