se sai tuossa viikon huilia kun ne kintut ei kulukenu siellä mahan alla niinku ois pitäny... olipahan sitte sellasta ihime nujuamista valijastus! :D vaan loppua kohen rauhottu kun järjestelmällisesti kielin ja ojensin sitä siitä riekkumisesta :) yksin liikkeelle lähtö hiukan hirvitti ja koitinki soittaa isännälle ja sitte detourille josko niistä jompi kumpi olis päässy käymään mut irrottaan (nii tai siis sen justin) mutta eivät päässeet,joten piti vaan pahalla sisulla lähtä ite :) ja hyvin se silti meni :) talutin sen pihalle ja pysäytin seisomaan,kiipesin kärryille rauhassa ja käskin liikenteeseen,eikä ollu mitään ongelmaa :D elkuun se vähän venkosi päällään kävellessään,mutta sitten lakkasi ja käveli tosi reippaasti! siitä on joku hetki heilahtanu ku se viimeks on kävelly NUIN reippaasti :o ei ontunu,onneks :) vaikka eihän se silti automaattisesti tarkota tässä tapauksessa sitä hyvää... mutta kivempi kuiteski ajaa ku ei onnu :) väliin käveli jopa nii reippaasti että yritti muka mun huomaamatta kiihyttää hölkälle :D pusketti oikein kaula kaarella ku ois niiiii teheny mielil juosta :) mutta käveli kuiteski :) oli mukava lenkki :) vaikkakin se taas herätti toiveet siitä ihmeestä että se sittenki paranis ajan kanssa.... mutta mistäs sen tietää,vaikka se ois se ihmeitten ihme ;) luutuhan se kavioki,vaikka veiki aikansa....jospa nuo palatki luutus.... jaksan kyllä oottaa,jos siltä näyttää että toiveita ois,eikä oo kipee.... valjaista riisuminen oli taas oma operaationsa :D se seiso irtaallaan tuossa kartanolla kun irrottelin aisoja,mutta ohojia en tohtinu heittää käjestä,ja ihan hyvä oli etten heittäny,se kun päätti tehä uu käännöksen just kun olin aisoja rupiamassa lenkeistä nostaan :D noooo....ei käyny kuiteskaa kuinkaa :)
on se vaan hieno varsuli....*huokaa*