Kukaan ei tunne mua
Kurjan kirjan jälkeen nukahdin ja uneksin
taas maan ja ilman väliin jotakin, uneksin
nään kaiken selvemmin kuin päivisin kun uneksin
et kaiken takana siintää kirkasta selkeää
eikä meitä miljoonia mikään estä haaveilemasta
niinpä meitä miljoonia tapaa aivan muissa maailmoissa
mikä riemu!
kukaan ei tunne mua, kukaan ei tiedä
kukaan ei piittaa vähääkään
kukaan ei tunne mua kukaan ei tiedä
mitä mun pääni sisältää
en taida tietää itsekään
puolen päivän aikaan sekosin, kajahdin
kun seinät valui niskaan pakenin, yritin
kai saada kiinni langan päästä taas
eikä päätä näy, ei häntää
sekava vyyhti roikkuu hiuksistani
muttei meitä miljoonia mikään estä haaveilemasta
niinpä meitä miljoonia tapaa aivan muissa maailmoissa
mikä riemu!
kukaan ei tunne mua, kukaan ei tiedä
kukaan ei piittaa vähääkään
kukaan ei tunne mua, kukaan ei tiedä
mitä mun pääni sisältää
en taida tietää itsekään
saavu mun luokseni silloin, kun päivä ansaani lankeaa
saavu mun luokseni silloin, kun päivä kuoppaani putoaa