IRC-Galleria

noniin... paavo on siis poissa... nyt sillä on ikuisesti hyvä olla....

keskiviikkona...kävin kahessa virallisessa paikassa "evustamassa"...ihan ok meni,vai nuppi oli tiistain lopetus tapahtuman jälkeen edelleen tyhjä eikä aivot toiminu sitten pätkääkään...ihme etten autua kurtannu... ekassa etapissa ei paljon perustella asiaansa tarvinnu,yllättävänki nätisti tuli myöntävä vastaus ja jos asiat menee niinkuin niitten toivotaan menevän,niin ensviikolla tahi sitäseuraavalla viikolla uus visiitti ja paperien täyttöö...
tokassa paikassakin vissiin meni ihan ok, lopullinen "tulos" selviää vasta ens viikolla,vissiin ma kun käyn vielä viemään viimeset laput... saas nähä kuin akan käy :D

eilen muksut sai pihakiikun :) olivat ihan innossaan...harmi vaan,se ei kestä äiskän kiikkua,ainakaan kunnolla :( kokeillahhan sitä tietty äitinki piti,vaan isäntä huus kaempaa että keskipuomi taipuu mun painon alla :b höh,tylsää :b

tänään käytin wintturia jyrsimässä vihreetä narun nokassa tuossa laitumella :) se oli ihan innossaan :D montaa kertaa ei malttanu nostaa turpaansa kentästä :D iiris kävi sitten kans kaverina ja isäntä otti kuveja :) niitä ehkä jo tänään näytille,jos ehin/jaksan purkaa kortilta...

nyt on operaatio tukanvaalennus menossa :D saas nähä mitä tästä tulee :D ehkä ois ollu helpompi jonku muun antaa lattaa tää tökötti päähän,mutta eihän sitä ny millään ehi oottaan että joku joutas kaveriksi ;) eikä se ny nii tarkkaa oo ;) ja jos tulee jotain ihan järkyttävää tulokseksi,niin ainahan sen tukan voi vetää nahkaa myöten pois ;D

huomenna näillä näkymin laatuaikaa tearangelin seurassa :D <3 tulee kyllä ehottoman tarpeeseen :)

vaan palataampa...

<Ylläpito> Kuva-arkistostasi on piilotettu kuvia. Valitettavasti kuvat kuolleista eläimistä eivät ole sopivaa kuvamateriaalia IRC-Galleriaan.

joku näämä vissiin häröttänyt.... pitäisköhän sitä sitten itekkin alkaa enemmän sitä harrastamaan... hmmm.... pitäkäähän vaan tunkkinne... :b
tääki vielä... :b

Paremmasta saatiin varmat merkit
Joihin päätettiin luottaa
Tähän johti, harhaan asti päästiin
Ja miten tästä voi jatkaa?

Älä katso, älä kuule
Pidä vaan kiinni sun huulet
Vähän arvaa, älä tiedä
Riittää kunhan sä siedät

Niin kuollakseen elossa
Enimmäkseen jo kuollut
-Apulanta:Kuollakseen elossa-

Minut ympäröin tyhjyydellä jotta voisin nähdä
Jotta oppisin itse mitä tunnen
Ja tietäisin sen
Nyt on mentävä yksin
Kulkee pitää ilman varjoo
Osan jäätävä taakse jotta toinen voi loppuun löytää

Tätä hetkeä kartoin, tätä väistin, tätä niin pelkäsin
Sen on tultava loppuun
Nyt on aika

Viimeiseen tiimaan
Tähän päättyy paljon hyvää, paljon kaunista
Jonka raajat kuolleet on
Tän täytyy mennä näin
Vaikka tahtoisin kieltää, koittaa säilyttää
Mutta tiedän et on turhaa
Armoo viivyttää

Pahat enteet hiljaisuuden kaiken täyttää
Niin tuskaisen läsnä joka hetki vaikka pään pois kääntää
Vaikka sulkisi silmät kuva säilyy eikä mee minnekään
Muttei silti tule luo vaan tuijottaa tuijottamistaan

Tämä tie meidät kaataa
Ei voi jatkaa
Ei voi olla näin
Sen on tultava loppuun
Nyt on aika

-Apulanta:Armo-

Tiedän, minä puren tyhjää
En nää eteeni mä yhtään
Koskaan pitäisi ei heittää kesken erää pyyhkeitä
Tiedän, minä haron tyhjää
En nää käsiäni yhtään
Koskaan pitäisi ei heittää kesken erää pyyhkeitä

Kumpi tietää paremmin ja
Kumpi sortuu ennemmin
-Apulanta:kirveltäjät-

Paavo poika pääsi viimeiseen lepoon... ikävä on suuri, mutta tämä oli oikea ratkaisu, näin minä lupasin itselleni,paavolle ja muutamalle muulle ihmiselle... tätä päivää en toivonut tulevaksi, mutta se tuli kuitenkin...

kipiää kävi luopua ja päästää irti... kipiää kävi kun tulin kotiin ja winda alkoi huutelemaan paavoa,joka ei tullutkaan mun kanssa enää kotiin....

...jotenkin tyhjä olo.... silti samalla helpottunut.... nyt ukkeli ei enää koskaan oo kipiä...

on ne vihon viimeiset hetket Paapo pojan kanssa käsillä... ei pysty juuri muuta sanomaan nyt....

tulevia murehtiessa ja vanhoja surressa.... musiikkia kuunnellessa ja itkiessä....

....lisäsin justin kansioon kuvia....





Missä kasvaa se puu?
Joka ylpeenä kantaa
Vahvat oksat ja lehdet kultaiset

Missä kasvaa se puu?
Jonka lehdille heijastuu
Loiste kaukaisen yönkin tähtien

Siellä mä odotan sinua

Missä kasvaa se puu?
Jonka oksilla laulaa
linnut valkoiset lauluin suruisin

Missä kasvaa se puu?
Jonka juurella kauneimmat kukat
itkevät aamukastetta

Siellä mä odotan sinua
Siellä mun sieluni nukkuu
Siellä mä odotan sinua
Ikuisesti, että herättäisit

Missä onkaan se maa?
Jonka niityillä laiduntaa
Yksisarvinen säikkyen vaeltajaa

Jos sitä ei olekaan
Eikä kuutakaan kultaista
Todellisuus vaan ruhjoo rattaillaan

Siellä mä odotin sinua
Siellä mun sieluni nukkui
Siellä mä odotin sinua
Ikuisesti

Täällä mä odotin sinua
Täällä mun sieluni nukkui
Täällä mä odotin sinua
Ikuisesti, että herättäisit
-51koodia:puu-


Kuinka maailma voikaan meitä toisinaan opettaa.
Miksi asioita niin monta täällä joutuu oppimaan?
Yhden päivän kerrallaan me täällä kuljetaan elämää.
Päivät toisiansa ei muistuta sittenkään...

Huominen, kaltainen eilisen ei oo, mä tiedän sen.
Kuin hiekan autiomaan, sen tuuli vie mukanaan.
Huominen, kaltainen eilisen ei oo, mä tiedän sen.
Päivää seuraavaa mä jaksan odottaa...

Mihin maailma viekään; ehkä suuntaan oikeaan?
Joka päivä meillä kiire on tulevaisuutta odottaan.
Kun näen tumman taivaan ja laskevan auringon
silloin tiedän: tämä päivä jo kohta ohi on.
-chorale:huominen-

tunti ennen näyttökoetta hoksasin,että en tienny yhtään mitä siellä näyttökokeessa piti tehä :D noh, ihan hyvin se meni kuitenki :) jännittää meinas, mutta kyllä se siitä suttaantu, onneks :D seuraavan kerran koulunpenkille sitten elokuussa :)

eipä sen kummempia taassen,palataan...

sinne tänne ja tuonne jo soitettu...yhestä paikkaa soitetaan vielä takas ja pariin paikkaan pitäs vielä ite soittaa... illalla näyttökoe, hiukan hermostuttaa, mutta jospa se siitä... sen saa kuulema uusia niin monesti kuin on tarvis :D keskiviikkona sitten yhteen paikkaan aika sovittuna... netistä pitäs ehtiä laput ja mahd. jo alustavasti täyttää... pitääköhän niitten kanssa taas kääntyä js:n puoleen...

mielialat asian tiimoilta on väliin positiivisen odottavat, väliin pessimistiset ja väliin tuntuu että mitä jos sittenkään ei alkais yhtään millekkään... äääää...pää räjähtää... :b ihan jakomielitautinen olo,kun väliin tuntuu että "kyllähän musta on siihen, mustahan on vaikka mihin!" väliin taas tuntuu sille että "p*skan marjat siitä mitään tuu, ei se onnistu eikä se kannata..." dille dong....aivot pois päältä jos hetkeksi sais...ylikierroksilla tuppaa käymään...

ja sitten vielä mieleen pyrkii väkisin tulevat ikävät asiat... pakolla koittaa olla niitä ajattelematta,ettei tosiaan mee vallan märisemiseksi,kun sitten turpoo silmät ja näyttää ihan kiinalaiselle ja sitten ei oo kovin viksu olo mennä virallisten tahojen puheille... jospa tältä viikkoo ne viralliset hommat ois keskiviikkona loppuun hoidettu,niin märisis sitten lopun viikkua antaumuksella... *syvä huokaus*

....just tuli se ootettu puhele... nyt on sitten ke päivälle jo kaks virallisen tahon tapaamista... aaaaarrrggghhh..... voi detour parkaa kun luopautu tarvittaessa mulle ammaksi... :D täytyy jotenki sillekki asia korvata... vaan nyt tekeen taas hommia... ne ei tekemällä lopu... ikävä kyllä...