IRC-Galleria

mun isä oli köyhä kirvesmies,
ehkä saha oli tylsä, kenties höylä liian terävä.
Sitä kännipäissään heräävä äijjä pohti ain.

Joka joulu tuli turpaan,
joskus meinas tulla puukosta,
mies voi kuolla suukosta,
usein kuulla sain.

Pohjoisen taivaan alla,
kituutteli köyhä kansa,
rikkailta laimaalla
toteutti toiveitansa.

Avojaloin halki afrikan
meidän kylä piti jättää,
kuin imi kuivuus veden kaivosta,
nääntyneenä raivosta,
päätin heimon johdattaa
sinne missä oli vettä,
missä järvet jäätyy talvella,
nyt on muiden aika palvella,
meitä vuorostaan.

Pohjoisen taivaan alla,
kituutteli köyhä kansa,
rikkailta laimaalla
toteutti toiveitansa.

Hellekypäräni kestää säteilyn,
kuvakortin pistin kotiin,
laitoin terveisiä handeilta,
tuon nuoren neidon landeilta,
lohdutusta hain.

Miten ohut on se kerros,
jotain otsoonia on arvoitus,
nytkun irtoaa jo karvoitus,
kun ihosyövän sain.

Pohjoisen taivaan alla,
kituutteli köyhä kansa,
rikkailta laimaalla
toteutti toiveitansa.