IRC-Galleria

Nonnih.Taas hetki vierähtänyt, ellei jopa toinenkin.

Vapuista en halua enää kuulla...

Turha juhla jota juhlivat vain tyhmästi pukeutuvat opiskelijat(katkeruuttako noita erivärisiä kokovartalo kondomeita kohtaan?) ja kommunistit.
Älkäämme toki unohtako anarkisteja jotka jaksavat
vapusta toiseen osoittaa mieltään pääkaupunkiseudullamme.
Kaipa se on hyvä että hekin jotain sisältöä keksivät elämäänsä,
varsinkin nyt kun Karpollakaan ei ole enää asiaa.

Itse vietin vappuna laatuaikaa eli olin kipeänä kokonaiset kuusi päivää, kyllä siinä pienellä ihmisellä repeää perse ja jollei, niin ainakin verisuonet päässä.
Näin ollen tulin siihen lopputulokseen etten aio enää vappua sen erityisemmin juhlia.
Rockkattikin meni mainiosti, kiitos suuri Lippumylly nimiselle palvelulle.
Palvelu on kovaa luokkaa, liput eivät koskaan saapuneet.

Näin ollen missasimme tapahtuman ja menimme savuiseen synnin ja huonon soittotaidon (punk) kehtoon, Liinakkoon!! ;)
Katsastettiin Carnivalia, lämmin keskiolut houkutti silti enemmän.
Terveet Kädet vetivät mahtavan keikan ja paikalle saapuneet olivat vetäneet myös mahtavasti.
Humalatila monilla alkoi keikan alussa olla jo hyvällä mallilla eli keinuttiin puolelta toiselle kuin Koivuniemen Paulan keikalla ruottinlaivalla.

Kivaa silti oli ja pitihän sitä paidat käydä ostamassa ja keikan jälkeen tapaamassa herra huutotaiteilija, elikkä "Läjä"-Äijälä.Legendaarista isolla B:llä!
Pienoinen kuume kuitenkin aiheutti koko loman ajan sen että väsymys hyökkäsi hetkittäin kovasti päälle ja viinapää oli mahtavuuden rajoilla eli perseestä.

Ei nyt kaikki kuitenkaan mennyt päin meisseliä, Antti ol taas
lauantain kotona ja mikäs sen hienompaa.
Meininki oli taas sitä samaa, eli leikkimistä ja naurua.
Hauskaa katsella pikkukaverin kehitystä kun alkaa
huomata että herralle on kehittymässä huumorintaju.
Valitettavasti poika on tämän suhteen tulossa isäänsä,
spontaanit käytännön pilat ovat ajanviete nro.1!
Ellei sitten ajeta rekkaan "autotalliin".
Päiväunista syntyi selvää erimielisyyttä, pikkumies
osoitti mieltään potkimalla seinää monta minuuttia.
Valitettavasti vanha isä oli taas ovelampi ja Antti meni
lankaan kun esitin nukkuvani ja nukahti itsekin.
Liekö myös vika siinä vanhuudessa kun tein tyhmän laskelmointivirheen,
nukahdin nimittäin samalla itsekin.
Siinä on hienoin tapa käyttää aikaansa, olla oman
lapsensa(tai lastensa) kanssa.
Sen moni unohtaa kovin helposti, hetkittäin aikoinaan taisin minäkin.


Hauskaa on myös ollut kuulla kautta rantain että minulla on vaikeaa?
Hienoa että sen kuulee muilta.
On toki totta että töissäkäynti, lapsen kasvattaminen ja elämisestä, lapsen huollosta sekä isosta asunnosta aiheutuvat kustannukset joskus rassaavatkin, mutta sitten nollataan.
Ymmärrän toki että työttömän, opiskelijan tai vanhempiensa
luona budjaavan voi olla vaikea samaistua tilanteeseen.
Kerrottakoon nyt että kaikki on oikein hyvin.
Aina joku pieni asia vituttaa tällaista ikuista pessimistiä,
mutta yleisesti ottaen asiat ovat kunnossa ja kerrankin
pyörivät omalla painollaan.

Kiitos silti kaikille muistamisesta, olette tekin vaan rakkaita.

Mutta aurinko paistaa joten älkää huolehtiko,
huomenna on jo perjantai ja vähintäänkin mielenkiintoinen
mökkiviikonloppu edessä.. :) ja synttärit...