"Rakkauden hinta on suuri
Elämä on täynnä onnettomuuksia
Tässä on yks tarina eräänlaisesta onnettomuudesta..."
Ensilumen saapuessa tyttö ikkunassa hymyili ja katseli
Miten lumihiutaleet maan kasteli
Poika tarttui tyttöö kädestä ja katsoi silmiin
Tyttö kirkkain silmin taas katseli pilviin
Oli tytön syntymäpäivä ja ilma niin kaunis
Siitä mielellään vaikka koko päivän nauttis
Mut poika kertoo että sil on tytölle yllätys
Tästä lahjasta tyttö aivan varmaan yllättys
Poika lähti pihalle jo starttaamaan autoo
Tyttö empi "mitähän se jätkä oikein hautoo"
Sit tyttö meni istumaan repsikan paikalle
Nopeasti turvavyöt kiinni laittaa se
Kun huomaa miten ensilumi on jäätynyt
Tienpintaan kiiltävänä päätynyt
Sitten poika painaa kaasua ja lähtee kohti
Kultasepänliikettä mut se tyttö pohtii
Kun ei tiedä vielä mitä poika oikein antaa
Eikä osaa aavistaakkaan rakkauden hintaa
Tyttö silmät kiiltävänä katsoo maantien pintaa
Hiljaa henkee vetäisee ja koittaa omaa rintaa
Tuntee miten sydän kovempaa tavallist hakkaa
Silti iloisin mielin he jatkavat matkaa
Poika hymyilee ja silittää tytön päätä
Samalla kun renkaat pyörii ylikierroksia jäällä
Kunnes yllättäen tulee vastaan väistämätön mutka
Jarrut ei pelaa nyt tyttö alkaa huutaa
Ei siinä tilanteessa pysty mitään miettiin
Kun satalasissa ja auto lähtee heittelehtiin
Auto törmää tienviittaan ja rysähtää penkkaan
Ne luuli et kaikki on ohi kunnes tulee rekka
Samaan mutkaan eikä sekään pysty jarruttaan
Nyt jo poikakin alkaa hädissänsä huutaan
Hän katsoo tyttöä vielä viimeisen kerran
Ja sanoo tytölle "aikaa on vielä hetken verran
Mä rakastan sua ei pelätä kuolemaa
Ei oo aika meidän lähtee nyt eikä vielä huomenna
On tuonela meistä niin kaukana pysy vahvana
Kätesi risti ja rukoile vaan parasta
Rakkauden ja hengen menetys on aivan liian varhasta
On mahdotonta luopua rakkaudesta parhaasta"
Mutta rekka ei odota vaan tööttäys kuuluu
Tyttö itkee ja auton lasit huurtuu
Poika yrittää hädissänsä auton ovee avata
Mutta aika loppuu ja rekka luisuu auton takana
Kuuluu suuri törmäys ja silloin kaikki sammui
Niin suuressa vauhdissa selvitä ei voi
Rekkakuski kuoli ja auto kaatui maantielle
lopulta ambulanssikuskit löysi verisen miehen
Penkasta autosta rekka-auton alta
Poika oli huonossa kunnos tilanne näytti pahalta
Mutta pari viikkoo eteenpäin ja hän teholta heräs
Katsoi ympärilleen että missä tyttö lepäs
Hoitaja selitti jotain erityistarkkailemisesta
Ja tytön pienen pääkallon murskautumisesta
Aivoverenvuodosta ja halvaantumisesta
Sekä maksasta puhjenneesta
Poika voinut ei käsittää että mitä tapahtui
Kunnes häneen mieleensä taas muistui
Iso kolari jossa rekka ajoi päälle
Kun oli ajanut liian kovaa tien jäälle
Poika purskahti lohduttomaan itkuun
Kyynel toisensa jälkeen silmäst tippuu
Hän painoi päänsä tyynyyn takaisin
Ja toivoi että tuohon hetkeen vielä palaisi
Parin viikon jälkeen poika pääsi kotiin sairaalasta
Mutta tiesi ettei tyttö ole häntä vastassa
Hän tallusti lumisessa säässä yksin kotiin
Kylmissänsä yksin talvee vastaan soti
Kun hän pääsi kotiin hän otti esiin kynän
Sekä paperia ja myöskin kännykän
Hän puhelimen käteen otti ja soitti
Sairaalaan kysyäkseen että mikä tytön vointi
Mutta suru-uutisen hän kuuli puhelimessa
Että hänen tyttönsä makaa nyt 00-kerroksessa
Nuori tyttö ikää vasta kuusitoista
Maailman julmuutta nyt kirosi ja huusi poika
Kunnes paikalleen juuttui ja kännykän tiputti
Nyt elämisellä itseään vaan kidutti
Hän lähti kotoa kävelemään kohti siltaa
Kohti mutkaa jossa huudettiin kilpaa
Jossa viimeisen kerran tytön äänen kuuli
Jossa tytön hengissä selviävän luuli
Nyt poika katsoo ylös ja hymyilee taivaalle
Lupaa että tulee tytön luokse taivaaseen
"Lupasinhan olla ikuisesti sun luona"
Tuona hetkenä poika huomaa
Kuinka sillan alle tunneliin iso rekka kiitää
Poika ristii kädet ja elämästään kiittää
"Lupasinhan että vielä joskus tuun sun luokses
Se aika on nyt mä teen mitä vain sun vuokses"
Tippuu vika kyynel "nyt on sun luokses matka"
Eikä kumpikaan heistä jäänyt elämäänsä jatkaan.
" Muista että onnettomuuksia voi sattua jokaiselle niin hyville kuin huonoillekkin ihmisille. Ei onnettomuudet oo ihmisest kiinni aina. Se on vaan karu totuus ettei ikinä voi tietää tosiaan mitä tulee tapahtuu."
