Mä olen kelannut sua monta vuorokautta
kuukautta
tää alkaa ole jo sairautta
Jotenki mun ajatukset kulkee aina sun kautta
vaik sä olet ostoskeskus ja mä vaan kyläkauppa
olet silti muistoissani todellista varautta
en vain muistanu sydämeni haurautta
kun suhun rakastuin sain sen tuntee pahimman kautta
jos saisin sut en tarvis muuta rikkautta kultaa
tiedän etten ole täydellinen myönnän sen
paikasta sydämestäs olisin antanut kaikkeuden
uhrannut hulluuden
puolesta rakkauden
ilman sua olen kaikkien keskellä yksinäinen
olen kirjoittanut sulle tuhat biisii kultaa
olen halunnut vain antaa kaiken tunteisiisi kulta
ja mä tiedän etten saa sua lähelleni
ja kai se on ihan oikein itselleni
mä pelkään että se on oikein itselleni
Sinä vain, ei muut mua huomiseen saa jaksamaan
Sinä vain, yksin pystyt mulle voimaa antamaan
Sinä vain, joka kerran rakkauden sait syttymään
Sinä vain, olet aina ainoain
Sä yksi yö soitit ja halusit tulla käymään
suostuin vaik tiesin mitä siin tulee käymään
vaikkei oltukkaan pariinkuukauteen nähtykkään
silti huomasin et tunteeni ei ollu hävinnytkään
esitin kylmää mut ei siitä mitään tullu
vastustaa tunteit mut ei ne sitä kuullu
vaan rakastuin suhun vaan lisää taas
ihmettelin paljon rakkaut muhun mahtuukaan
mä olen vain metsä kun sä olet jo puu
kaikkien joukosta taas haluaisin vain sinuu
mutta tiedän että niin ei tule käymään
miksi ihmeessä sä teet taas mulle tämän
mä haluaisin olla kylmä niinkuin moni muu
ei ikinä voisi mikään sattuu
kuinka helppo silloin elämä olisikaan
ei kukaan koskaan voisi mua satuttaa