IRC-Galleria

CalaMighty

CalaMighty

They call me cowboy

WoW-players anynomousMaanantai 07.01.2008 11:26

Hello, I'm Satu and I just recently started playing World of Warcraft

*waves*

Totuus tulee ystävien suustaSunnuntai 16.12.2007 22:34

Eräs miespuolinen antoi hyvää perspektiiviä kun voivottelin parisuhteeni vaikeuksia ja varsinkin tätä välimatkaa ja erossa olemisen tuskaa. Tämä ystävä, joka ei itse seurustele, on ehkä hieman epäsosiaalinen ja vieläpä minua nuorempi (!), osoitti mielestäni aikamoista kypsyyttä kun totesi minun olevan rohkea valinnoissani.

"Minusta on hienoa kun uskallat kaikesta vastoinkäymisistä huolimatta laittaa tunteesi peliin ja rakastaa jotakuta ehdoitta ja vielä näyttää se muillekin ihmisille. Meillä kaikilla kun ei ole siihen edes mahdollisuutta."

Tuli hieman itsekäs, mutta samalla kiitollinen ja etuoikeutettu olo.

Thanks Fox, I own you one :)

Päivän mietiskelynaiheMaanantai 26.11.2007 00:41

Teologi ja ateisti

Teologi on henkilö, joka etsii mustaa kissaa tyhjästä pimeästä huoneesta, jossa sitä ei ole, ja löytää sen. Ateisti puolestaan on teologin mukaan henkilö, joka istuu pimeässä huoneessa, koska hän ei usko, että huoneessa on valonkatkaisinta. Todellisuudessa ateisti käveli jo aikaa sitten ulos huoneesta auringonpaisteeseen ja jätti teologin mielikuvituskissoineen pimeään huoneeseen, joka jäi pimeäksi, vaikka teologin mukaan siellä piti olla se valonkatkaisin. Ateismi on sisällöltään kuitenkin yhtä tyhjä kuin se huone, jossa ei ollut kissaa tai edes valonkatkaisinta. Teologi siinä huoneessa kuitenkin oli, ja niinhän se on: ateistinkin maailmankuva perustuu näkökantaan mustasta kissasta, jota ei alunperinkään pitänyt olla. Mutta miten on valonkatkaisimen laita, onko se sittenkin huoneessa vai kenties huoneen ulkopuolella?

Siinä teille miettimistä pimeneviin iltoihin :)
"--Kaikki muistot sattuvat hirvittävästi, kaikki eri tavalla, ja minusta tuntuu etten kestä sitä repeämättä, vuodattamatta tuskaani pitkin lattiaa. Ja pahinta, inhottavinta on se, että mikään mitä luulen hänestä muistavani ei ole kokonaan totta tai kokonaista. Minä alan jo nyt hukata hänet yleistyksiin, muistojen päättymättömään rikkinäiseen puhelimeen. Matkalla olin kirjoittanut jonkinlaista päiväkirjaa ja kun luin sitä ensimmäistä kertaa, minä vielä huomasin, miten täynnä aukkoja se oli. Emme me olleet niin tyylikkäitä ja nokkelia. Emme sanoneet oikeita asioita oikeaan jatkuvasti, emme edes neljäsosaa ajasta.

Ihmisen persoonaa ei voi mitenkään säilyttää sitten kun hän on poissa, sillä kirjoittaapa hänestä mitä hyvänsä, se ei ole totuus vaan pelkkä tarina. Päähän tai paperille ei jää mitään muuta kuin tarinoita: nokkelia kertomuksia, jotka on koottu valituista faktoista, liioitellusta, hyvin toimitetuista kaskuista, joissa me esitämme pääosaa. Olen lukenut päiväkirjan jo niin monta kertaa, että rivit ovat kivettyneet merkitykseensä, ne ovat epärealistisia kuin pahimman luokan saippuaooppera tai tuhanteen kertaan nähty Hollywood-elokuva. Henkilöt näyttävät meiltä mutta eivät ole me, he ovat vain näyttelijöitä, jotka lausuvat samat tyylitellyt sanat aina uudestaan ja uudestaan, ja kaikki, mikä on totta, putoaa raoista pois."

"--Vein kaikki sinun tavarasi pois, Clee. Annoin pois, lähetin pois. Ajattelin, että se on oikein. Tein niin, koska minusta tuntui etten enää voi pidätellä maailmaa.

Mutta menin liian pitkälle.

Kun nyt istun tässä tyhjässä talossa, tiedän, että vedenalaisia kuvia minun ei olisi pitänyt heittää pois. Eilen tuntui kuin ne kolmekymmentäkuusi kuvaa olisivat olleet se, mitä sinulle tapahtui. Minä vihasin niitä, syytin niitä, potkin niitä, ja viskoin ne ympäri huonetta. En enää kestänyt sitä, että ne olivat pöydällä, talossa tai edes maailmassa. Mutta nyt kun ne ovat poissa, en osaa ajatella muuta kuin sitä miten kovasti sinä halusit sitä vesitiivistä kameraa ja miten innoissasi odotit kuvien kehittämistä, että näkisit onnistuivatko ne. Ajattelen vain sitä, miten minä nauroin ja sinä mennä roiskit Naxoksen rantavedessä kameran kanssa, etsit seuraavaa kirkasväristä tai isoa tai tarpeeksi hidasta kalaa ja heittäydyit aaltoihin. Ajattelen, miten onnellisia me olimme siellä, teltassa, rannalla. Se särkee minulta sydämen ja minä haluan ne kuvat takaisin, Clee. Haluan niin kovasti, etten saata uskoa, mitä olen tehnyt.

Sanoin vuokrasopimuksen irti viime viikolla. Muutan joksikin aikaa pois. En ole kertonut kenellekään että lähden, en edes isälle. En tiedä, onko se viisasta, mutta minä en kerta kaikkiaan kestä kohdata ketään, en kestä enää olla minä.

Minulla on ikävä sinua, Clio.

Minä olen ihan hirvittävän pahoillani."

[Ei aihetta]Torstai 18.10.2007 00:17

Hitto ko nyt alko jänskättää :)

np. Santana feat. Chad Kroeger - Into the Night

Parasta kuvaamaan tunteita juuri nyt.

Totuus elämästä:Perjantai 24.08.2007 03:09

Kauan olen ollut etsimässä
vastausta yhteen kysymykseen.
Mitä oikein tahdon elämässä?
Tänään viimein tiedän, mitä teen.

Tahdon lähteä ja tahdon palata.
Tahdon murjottaa ja pitkään halata,
tehdä paljon töitä, pitää aina lomaa,
tahdon outoa ja ihan ikiomaa.

Tahdon yksin olla, tahdon perheen,
olla oikeassa, tehdä erheen.
tahdon nukkua ja pitkään valvoa,
tahdon inhota ja jotain palvoa.

Suuren mysteerin olen ratkaissut,
tiedän mitä tahdon elämältä.
Turhat elon esteet olen katkaissut.
Näin pohtinut olen reunalta tältä.

Tahdon tummaa, tahdon vaaleaa,
tahdon tulikuumaa, haaleaa,
maistaa makeaa, syödä suolaista.
Tahdon sylkeä ja tahdon nuolaista.

Tahdon kaikkea, en juuri mitään,
löytää reitin länteen, mennä itään.
Tahdon olla siellä, tahdon olla täällä
rankkasateella ja helteisellä säällä.

Tahdon elää maalla, kaupungissa,
tahdon olla hiiri, villikissa.
Tahdon olla luja mies, tuntea kuin nainen,
erottua joukosta, olla samanlainen.

Tahdon olla rautaa, pajupuuta.
Kaipaan aurinkoa, kuin myös kuuta.
tahdon jotain pystyttää, jotain alas suistaa.
Tahdon kaiken unohtaa, niin paljon muistaa.

On hyvä tietää mitä haluaa,
tulevalle silloin antaa kättä.
Muuten tyhjää luuta kaluaa,
voi jäädä elämä elämättä.

Loppuelämän kirjasuositusPerjantai 17.08.2007 02:22

Siis herranjumala, ihmiset!

Steven Hall: Haiteksti (The Raw Shark Texts)

Jos elämänne aikana ette lue paljon kirjoja, niin tämä ainakin kannattaa lukea. Ehkä vähän vaikealukuinen, mutta syvissä kohdissa vetää mukanaan totaalisesti pinnan alle. En lukenut yhdellä istumalla, mutta koko ajan oli sellainen tunne, että jokin asiaa jää elämässä kesken, jos en saa tätä luettua.

Aivan mieletön.

Elokuvaa ja uusia Hallin kirjoja odotellen... <3

[Ei aihetta]Tiistai 26.06.2007 20:21

Rapid Wolverine has left the building.

HuhPerjantai 06.04.2007 01:32

Tiedättekö ihmiset mikä on taidetta?

Death Note

Niin animena kuin mangana.

Tutustukaa. Tutustukaa. Tutustukaa.