IRC-Galleria

Päivä mennyt aivan ohi. Kanuuna päällä edelleen. Päätä särkee enkä jaksa mitään. Hylätty olo, mutta en haluaisikaan nyt ketään lähelleni.
Eilinen reissu oli suurelta osin jees, baarissa sit alko nyppiä ja väsyttää. Oli vaikea katsoa kaveria deittinsä kanssa kun itse niin sinkku kun olla voi. Ei tässä elämässä mulle miestä ole. Enkä jaksa edes etsiä saati nähdä enää vaivaa, pettyisin kuitenkin. Kuten aina ennenkin.
Heikko ja väsynyt olo. Huomenna pitäs jaksaa hoitaa aamulla asioita ennen kuin lähden porukoille. Saa nähdä olenko yhtä kuollut aamulla, hope not. Tai henkisesti olen kuollut aina, mutta fyysisesti...

*huokaus*

Perjantai... joo-oh. Joko saa ryypätä? :D
odottelen et päivä kuluis ja frendi tulis käymään.
Vähän kotiaskareita puuhaillu tän reilun tunnin aikana mitä ollu hereillä. Ainakin suunnilleen hereillä *haukotus*
Ens viikolla olis tarkotus mennä porukoille kun isäukolla on pakkoloma viikko. Koko viikkoa varmaan ole, viikonlopuksi ainakin taas keskustaan et pääsee ryybbää :D Ylläri!
Ottaa pattiin tää heikko raha-tilanne. kyllä mä kahdesta ryyppyviikonlopusta kunnialla selviän, mut olisin tahtonu ostaa jonkun uuden tyyliini istuvan mekon.. Ehkä vielä joskus. :)
Ens kuun lopulla on broidin tyttiksen synttärit ja oon jo miettiny mitä lahjaksi, se on asia erikseen löydänkö mistään, mutta jonkin verran olen valmis näkemään vaivaa, sen verran mahtava tyitsy kyseessä, kuin pikkusisko :) <3

kotona taas ja yhtenä kappaleena. piti vähän lähteä välillä neljän seinän sisältä ulos ettei pää ala hajoilla. päätin sitten käydä vähän sukuloimassa :D
Alkon kautta kotiin, nam, nam.. rommikolaa :P
Viunaa naamaan pitäs saada, mutta yksin jokseenkin kuiva siemailla. Ei vain mun juttu vetää iteksee mitää kalsarikännejä. Lauantaina olis porukassa tarkootus ottaa, mutta ku on vasta torstai, argh!

T: Anonyymi Alkoholisti

Vihdosta viimein parempi fiilis. Nukuin päivällä tirsat ja sain raahattua siten itseni kauppaan. Sitten aloin taikoa herkullisia pullia, ja nyt kämpässä niin ihana pullan tuoksu, että kuka täällä vois mököttää :D
Vaikkakin, edelleen tarvis saada ÄKKIÄ JOTAI SUTINAA!!! :P

Ja taaash.. meikäläinen on niin kurkkua myöden täynnä koko elämää!!! Mitää tekemistä, kaverit joille soittaa ei vastaa... mitä helkuttia!!! >: (

Uusi päivä ja uudet kujeet. Ei kylläkään alku kovin lupaava. Selkä jumittaa ja päätä särkee. :( Möks.
Mielialat aivan sekaisin. Johtunee siitä kun on ollu ihan itekseen taas. Täytys treffaa frendejä ja/tai saada motivoitua itsensä taas piirtelee tjms. Taidetta ei vaan luoda väkisin, heh.

Päivä vierähti taas, suht mukavasti, mutta nyt sitten alkaaki taas tökkiä. Tuntuu niin yksinäiseltä. :o
What to do...???

Tämä päivä alkoi varsin mielenkiintoisesti. Sain herätyksen puoli kymmenen kun ovikello soi. Isännöitsijä tuli kahden huoltomiehen kanssa syynäämään parveketta. Ei kun yöpuvussa silmät siimana ovelle ja ukot sisään ;)
Sitten hirveää kyytiä ex-koululle palauttamaan vanhoja työvaatteita, eihän siinä menny ku 1½ vuotta lopettamisen jälkeen ennenkuin niitä alkoivat kaivata. Ripeää toimintaa etten sanoisi :D
Nyt onneksi kotona kaupunki kierroksen jälkeen. Saa alkaa kauhoa ihanaa safkaa lättyyn ja töllöttää Sinkkuelämää dvd:ltä. :)
Tänään siis parempi päivä kuin hetkeen, ikävästä herätyksestä huolimatta. Tai sitten olen vähän sadisti ja pidin siitä kun kolme miestä tuli heti aamulla katselemaan paitsi parveketta, myös mua sortsiyöasussani :D

Miten mulle näin yhtäkkiä onkin iskenyt näin karmee ihmisenikävä!? Aivan karseeta.. Kuvittelin, että olisin onnistunut jo kasvamaan jotenkin sen yli siinä määrin, että osaan olla valittamatta yksinkin, mutta näköjään en...
Haluaa oman pitkätukan... halloo?? onko sellasta....?

Ja laskukausi jatkuu. Sinkkuus masentaa erityisen paljon. Kelannu vanhoja suhteitaa päässä ihan hulluuteen saakka. Kaikki kuihtunu kasaan aina. Pisin suhde psykopaatin kanssa, muut käyttäneet hyväkseen ja uskotelleet enemmän kuin pystyivät/halusivat antaa... Miten tässä voisi mitenkään uskoa mihinkään hyvään ihmissuhteeseen edes teoriassa kun käytännön kokemukset niin perseestä?

Alituinen yksinäisyys ja toimettomuus käy korvien välin päälle. En vain tunne, että jaksaisin tehdä jotai duunia. Tuo selkäkin kun välillä kiukuttelee ja päänväli tuntuu olevan välillä niin tulehduksissa ja turvoksissa että tuntuu kuin se halkeaisi!

Joten mitä muuta tässä voi sanoa kuin , että elämä on perseestä ja sitten vain kuolee pois...