IRC-Galleria

eikun oikeesti! en näe kirjoittaa kunnolla!

i feel a bit lonely. not sad but lonely.
a bit empty i suppose.
sort of forgotten.
REMEMBER ME!
DONT IGNORE ME!
AS I'M NOT THE KIND OF A MAN YOU CAN JUST LEAVE BEHIND!
RETRIBUTION!

Herään Sängyssäni, Ihmettelen itsekkin miksi.
En sitä miksi olin sängyssäni, sehän on itsestään selvää.
Vaan miksi Heräsin, Sitä en vielä tiennyt.
Käännyn selälleni ja katselen Hyttini kattoa.
Suljen silmäni jälleen ja syvennyn Ajatuksiini.
kuuntelen tuttuja, hiljaisia ääniä.
Roottorien huiske, koneiden jyske.
Ratinaa ja kilinää.

Kilinää?

Ei sitä pitäisi kuulua.
Nousen nopeasti ylös ja Puen Ylle uniformuni.
Kävelen tuttua käytävää kohti komentosiltaa.
Sama kilinä kuuluu vieläkin.
Saavun komentosillan ovelle ja yksi matruuseista avaa sen minulle.
-"Huomenta, Herra Kapteeni!" matruusi Tervehti.
Vastasin vain nyökkäämällä sillä minulla oli kiire.

Menen Lähimmän Insinöörin luokse ja kysyn:
-"Suoritimmeko Laivan Tarkistuksen Taistelumme jälkeen?"
-"Emme herra kapteeni! Aattelimme etteivät pelkät harppuunat aiheuttasi vakavaa vahinkoa!"
-"Suorittakaa Se Välittömästi! Tunnen Että jokin on pielessä!"
-"Kyllä Herra kapteeni!" sanoi Insinööri ja alkoi huudella komentoja Ali-Insinööreilleen.

Istun kapteenin Istuimelle ja tarkkailen miehistön toimia.
Se kilinä vaivaa minua vieläkin.
Hetken kuluttua Samainen Insinööri Tulee luokseni erittäin hätääntyneen näköisenä.
-"Suoritimme Tarkistuksen ja saimme selville että... että..."
-"Niin?" vastasin äkäisesti.
Insinööri Nielaisi ja Totesi:
-"Polttoaine säiliössä on vuoto ja Hiilet valuvat joko moottorihin tai kokonaan pois laivasta!"
-"Siitä Se kilinä Siis johtui! Paljonko meillä on vielä hiiltä?"
-"noin neljännes ja Vähenee kokoajan!"
-"Se ei riitä Takaisin kotimaahan! Joudumme tekemään pakkolaskun! Tukkikaa Vuoto niin hyvin kuin voitte ja sulkekaa ylimääräiset höyry venttiilit!"
Insinööri näytti siltä kuin aikoisi purskahtaa itkuun mutta vastasi silti sotilaallisesti:
-"Kyllä Herra Kapteeni!"

otin itse Ruorista kiinni ja yritin etsiä sopivaa Laskeutumis paikkaa.

lisäsin kuvia viime käynniltäni vyöhykkeellä. tulkaa joskus mukaan mikäli kiinnostaa.

Kohta! Kohta se on ohi! Pääsen kotiin! nummelaan! Jes Jes Jes!
lasken jo sekunteja!

Metalli putki + Happi + Asetyleeni + Abularasa = BOOM YEAH!
kannattaa kokeilla. korvat soi ainaki puol tuntia.
ja sain naapurin koiran juoksee mettään.

Welcome, To The Parade!
The Parade Of Masks And Blades!
Where Everything is Everywhere,
But Everywhere is never there!
Let Me introduce myself!
all thats left of my older self!

Adal Illumina, The Mercyles Fist of Justice.
The one who does even the wrong things for the right cause.

Arach Umbra, The Dread Hatred.
Who's Hate For everything goes Before His Actions.

Syres Melis,The Loss of hope.
Nothing Can overcome his Sorrow, To End Everything.

Efer Reman, The Joy of Torment.
He joys of everything he sees, Even slaughter and torment.

Dryan Shade, The Touch of Madness.
To him this all is a Dream of reality Kept in order by Chaos.

Here Are The Actors! Now let the Play begin!
Lets Joy for our lifes! until we lose Everything!

Henkilöllä Y on syntymäpäivät.
Henkilö Y aikoo pitää ison miitin.
Henkilö Y tiedoittaa Miitistä kaikille hyvin etukäteen.
Henkilöt Ö, Ä ,K ,R ja M ovat lupautuneet tulemaan.
Myös Henkilö X kutsutaan ja hän lupaa tulla vaikka asuukin kaukana.
Vielä 2 viikkoa ennen miittia Kaikki lupautuneet ovat tulossa.
Henkilö Y ajattelee että hänellä yulee olemaan hauskaa.
Koska henkilö X asuu kaukana Hän ajattelee että tapaa paljon ystäviää Miitissä.
Henkilö X odottaa miittiä innolla.
viikkoa ennen miittiä henkilöt Ö ja Ä eivät ole enää varmoja tulisivatko he miittiin.
henkilö Y maanittelee ja henkilöt Ö ja Ä lupautuvat taas tulemaan.
Henkilö X yrittää selvitä rankoista töistää ja tekee ylitöitä päästäkseen miittiin.
2 päivää ennen miittiä Henkilö Y saa tietää etteivät henkilöt Ö, Ä ja K tulisivatkaan ja että henkilö R ei olisi varma.
Henkilö Y kertoo tästä henkilö X.
Henkilö X ei ole mielissään.
Henkilö Y saa tiedon etteivät henkilöt Ö, Ä, K, R ja M tulisikaan miittiin.
Henkilö X Masentuu tehtyään ylimääräisiä töitä Turhan Takia.
Henkilö X katkaisee Sosiaali kontaktinsa mutta tulee miittiin Lupauduttuaan tulemaan.

Aurinko paistaa pilviseltä taivaalta.
on lämmintä, mutta kosteaa.
kuin sateen jäljiltä.

Katson ulos ikkunasta.
katselen lehtiä jotka tanssivat tuulessa.
Ajattelen millaista kotona on tähän aikaan vuodesta.
Havahdun käden laskeuduttua olalleni.

- Hei! Psyykikko! Hei!
- Mitä?
- Lähdetään täältä. En löytänyt mitää muuta kuin muutaman rautaisannoksen.
- Joo.
- Mikä sinun on?
- Ei mitään tärkeää. lähdetään.

Lähdimme Talosta.
En tiedä mikä sen talon tarkoitus oli.
En tiedä milloin se rakennettiin.
En tiedä edes miksi poistuimme ovesta vaikka seinässä olisi ollut sopiva reikäkin.

Halkeillut asfaltti Ratisi Saappaiden alla ja Pultit kilahtelivat Tien pintaan. tasaisessa tahdissa.
Maailma näytti surulliselta Kaasunaamarin linssien läpi.
Pultti jyrähti maahan kuin alasin.

- Hyttyskalju! Mekaanikko Huudahti.
- Heitä vielä pari pulttia. ehkä voimme kiertää sen.

Mekaanikko Heitti toisen pultin.
Lehdet putoilivat Tärähdyksen voimasta.
Hän heitti kolmannen.
Se kilahti asfalttiin ja vieri vähän matkan päähän.

- Turvallista. totesi Mekaanikko.
- Anna Reppusi.
Ojensin käteni ja Mekaanikko katsoi hieman kummastuneena.
- Miksi?
- Minulla on tästä huono aavistus. En suostu menemään sinne!
- No Ota sitten! Onpahan Vähemmän kantamista! Mekaanikko tiuskaisi ja alkoi kävellä pulttia kohti.

Tiesin ettei tästä seuraisi mitään hyvää mutta halusin katsoa olinko oikeassa.
Mekaanikko käveli varmoin askelin eteenpäin, kuin kävelisi kotikadullaan.
Kuului Jymähdys ja nopea huudahdus.
Pyyhin Suojaimeni linssit ja katsoin eteeni.
En nähnyt mekaanikkoa, Tai en oikeastaan tunnistanut häntä sen verisen sotkun keskeltä.
Riisuin Naamioni ja oksensin.
Hänen olisi pitänyt kuunnella minua!
Kävin istuaalleni ja katsoin sivusilmällä tasaista tummaa läikkää.
sitä kohtaa missä Mekaanikko oli ollut noin 30 sekunttia sitten.
Nousin ylös ja lähdin hitaasti kävelemään heitellen pultteja eteeni.
en halunnut kokea Mekaanikon kohtaloa.
Kävelin jonkin aikaa.
en tiedä tarkalleen kuinka kauan, en ajatellut sitä.
Ajattelin vain mekaanikon julmaa kohtaloa Ja Itseäni.
Miksi tulin tänne.
Paikkaan jossa Todellisuus on Väärin.
Paikkaan jossa Kuolema on Väärän arvion päässä.
Paikkaan jossa Helvetti on pelastus.

Näen talon.
Samanlainen kuin kaikki muutkin.
Rappeutunut ja raunioitunut.
Kuin katto pysyisi sen päällä vain hyvällä tahdolla.
Sitten huomasin jotain kummallista.
Jotain mitä en ollut nähnyt pitkään aikaan.
Pyyhin Naamioni linssit varmistaaksen että näin oikein.
Savupiipusta tuli savua!
Siellä oli joku!
Lähdin juoksemaan taloa kohti!
En välittänyt mistään muusta.
En halunnut olla yksin.
Yhtäkkiä outo tunne valtasi kehoni.
Kuului Jymähdys.
...

It's quiet.
Quiet yet never Silent.
Allways something makes sound.
Foot steps.
Rain drops.
Last Breath.
Sharp knife, cutting trough flesh.
Body, hitting the ground.

The rain ceases.
For the first time its silent.
No voices.
No foot steps.
No Heart Beats.

The Silence Breaks.

My heart beats.
I feel alive.

My heart Beats Faster...