Onhan se ihanaa kun on kavereita, ehkä ystäviä ja tyttöystävä, jotka (toivottavasti) välittävät minusta. Tuntuu kyllä aika usein, että kaikki vihaa minua, mutta kaippa heillä on sitten siihen ihan järkevä syy. Syyksi en kelpuuta läskiyttäni, pukeutumistyyliäni, lävistyksiä, hiuksiani enkä sitä että seurustelen tytön kanssa. Hyviä syitä vihata minua ei ole myöskään se, jos olen sanonut ulkonäöstäsi tai luonteestasi jotain negatiivista. Mielipiteitä tulee kyllä, sen voin luvata. Jos et kestä, pysy kaukana minusta. Otan myös mielelläni vastaan mielipiteitä omasta itsestäni.
Minulla on toki paljon mielipiteitä. Tuo ja tuo ja tuo näyttää mielestäni typerältä. Toi on nätti, tolta haluun housut ja tolta kengät. Lässyn lässyn lää. Tätä tää elämä on. Ernuperseet kauas minusta ;>
Eli siis, jakelen mielipiteitäni vain kaveripiirilleni, eikä se tarkoita että puhun paskaa seläntakana. Sanoisin kyllä päin naamaa jos ikinä olisimme jutelleet.
Toki voi tulla juttelemaan, koska minulla ei ole mitään syytä sanoa sinulle kiltisti, kun en oikeastaan voi mitään menettääkään. Ei sen suurempia tunteita sua kohtaa, olit sitten pissis, gootti, hevari, metallimies, punkkari, ernu tai ernuperse. Mutta jos kestät kritiikin ja uskallat haukkua myös minua, meistä voisi tulla kavereita. Ehkä?
Joko on tullut selväksi miksi olen joskus (useimmiten) melko yksinäinen?