Yeaah. Laitoin Töhnän tuossa vähän aikaa sitten kokeeksi pihalle. Ei se oikeen uskaltanu mihinkään mennä. Meinas käydä vähän naapurin puolella, mutta säikähti jotain ja säntäs heti tupaan ja ruokakupille. Ja söi ihan fanaattisesti jonkin aikaa. Ihanaa, kissani syö ahdistukseensa.
Näin muuten unta elävältä haudatusta, älyttömän isosta ja läskistä kissasta. Ja kaikesta hämärästä. Kaikkein hämärin kohta taisi olla se, kun lähdin Ahonmäeltä siitä ladosta lentoon sellasena isona vihreänä heinäsirkan tapaisena. Ja sitten nyykerryin puolikuolleena siihen kohtaan vähän ennen kun tie alkaa. Se oli niin hämärää, nauroinkin aamulla kun mietin uniani. Ja muutenkin ne unet tosiaan oli sellaisia hämäriä ja melko ahdistavia.
Tyhjensin siis pullon viiniä illalla. Asioilla saattaa olla yhteys.
Oon tosiaan ajatellut opettaa Töhnän ulkokissaksi kun sillä meinaa tulla niin tylsää täällä. Pelottaa vaan tuo iso tie tuossa jonkin matkan päässä. Ja luonnonvalintaa ajatellen Töhnä ei ole niitä 'vahvoja ja älykkäitä' jotka selviävät. Se on niin tyhmä. Ja tuollanen pehmopallero.
Kesällä olis niin mukavaa kun vois makoilla jollain matolla tuossa takapihalla, Simppa narussa ja Töhnä vapaana siinä. Maata ja ottaa aurinkoa vähissä vaatteissa naapureiden tuijotettavana. Ja hankkia ihosyöpä. Ja joku mieskin olisi ihan kiva siinä vieressä, vaihteeksi.
Tekee mieli vaihtaa järjestystä täällä. Ja haluan sen sohvan, penteleh!