IRC-Galleria

Vittu meillä ei oo bänditreeniä tänäänkään kun ne yhdet on niin laiskoja ja saamattomia. On kans niin bändi meillä kun harjoitellaan tyyliin kolmen viikon välein. Aina sama juttu. Fuck. Siksi haalinkin itselleni soittimia. Että voisin soittaa itse kaiken. Aahh.

Ihanaa, Thomannilta tuli viesti että se tilaus on lähetetty. Laskujeni mukaan pitäisi tulla joskus ensiviikon aikoihin.

Vähän Blue Oyster Cultin Don't fear the Reaper on loistava. Oon tainnut jo hehkuttaakkin. Nyt sain sen vihdoin itselleni Youtubesta kun nauhoitus toimii. Yeaaahh.

Yeaah, hiffasin miten saan biisit ulos Cubasesta. Kierrän vähän ja käytän Audacityä apuna, heh. Ja ulostin Warm:in sieltä. Teen sen vielä videoksi ja lisään biisit-kansioon. Mutta nyt alan työstämään taas kerran vanhaa ystäväämme Land of the living dead:ia. Se on vaan niin paras, nyt varsinkin kun keksin miten lopetan sen.

Näin taas unta puumajasta. Seisoskeltiin muistaakseni Kakon kanssa siinä puun juurella ja selitin sille että kato, tuossa on ne tikkaat ja tuolla näkyy ovi, ja muistelin sille ääneen sitä kun asuin siellä. Ja myöhemmin istuttiin muistaakseni saunassa ja juteltiin siitä vielä.

Weird.

"Näiden lyhyiden pohdintojen jälkeen huomaan toivovani Obaman valintaa. Sitten ei tarvitse kuunnella amerikkalaiseen äänestäjäkuntaan kohdistuvia rasistisyyttelyjä tai huokailuja siitä, miten mahdottoman hienoa olisi ollut musta johtajuus. Otan mieluummin sen mustan johtajuuden. Samalla tavoin on loppujen lopuksi parempi, että Suomen kansa on nyt kahdeksan vuotta saanut nauttia Tarja Halosen arvojohtajuudesta, kuin että olisimme koko presidentti Esko Ahon kauden ajan joutuneet kuuntelemaan, miten ehdokas Halonen löi päänsä pippelinhajuisen patriarkaatin asettamaan lasikattoon, ja kuinka Jokelaa, Kauhajokea ja teollisuuden ulosliputusta ei olisi koskaan tapahtunut, jos presidenttinä olisi ollut nainen."

Aah, me loves Jussi Halla-Aho, big time. Asiatekstiä oikealla asenteella ja loistavalla kirjoitusasulla.

Olen taas häviämässä Snickerseille. Hävettää kitistä tästä esim. äitille kun se on päässyt eroon tupakasta, mutta kun oikeasti...ajattelen koko ajan Snickersejä. Jos syön jotain muuta makeaa, himoitsen vaan Snickersejä. Jos alan tekemään jotain, muistan taas kohta Snickersinhimoni. Ihan kauheaa. Kait tämän kestäisi jos olisi voimissaan, mutta kun en jaksa yrittää yhtään. Oon vaan niin lopussa koska olen ollut kahtena päivänä Pysäkillä ja tehnyt ahkerasti hommia.

Mun ei kyllä pitäis mennä Thomannille jos en ole varoissani ja aikeissa tilata jotain justiin. Koska sekoan.

Vittu kohta mää kyllä meen sinne terkkarille taas. Kurkku edelleen kipeä. Hmm. Yskittää edelleen aina kun menee makuulleen. Hmm. Nenä ihan tukossa vähän väliä. Hmm.

Simppa oli lievästi syyllisen näköinen kun se oli yöllä hakenut pöydälle unohtuneen leivänkannikan ja ei ollut jaksanut syödä sitä vielä. Makoili sen vieressä ja luimisteli.

Ja kyllä oli vaikea nousta sängystä tänä aamuna. Ei siis kestänyt kovin kauaa, mutta se oli vaikeaa. Heräsin tosin melko täydellisesti kun kiskoin lasillisen vettä. Kannattaa kiskoa koko lasillinen vaikka miten yököttäisi. Lipitähän, Tex, vaikka miten yököttäisi. Hahah, te olette entisenne.

Päätin etten enää ikinä edes maista kasvissosekeittoa ellei ole aivan pakko. Tein nimittäin kukkakaalikeittoa jonka kuvittelin olevan kovinkin herkkua. No, onnistui se sentään ja tuli ihan ohjeen mukaista. Mutta se rakenne ja se oksettavan kermainen maku...meinasin oikeasti oksentaa kun yritin syödä lautasen tyhjäksi. Ja kerrankin viskasin koko sapuskan samantien menemään. Kippasin vessasta alas. Jouduin syömään Snickersin makuhermojeni rauhoittamiseksi.

Kokosin tietokoneen Pysäkillä. Ja yksi hyyppä videoi sen. Tuli todella hyvä opetusvideo, varsinkin kun sähläsin virtapiuhojen kanssa. Hehah.

Mitä järkeä on jossain naistenpäivässä? Vietetäänkö muuten koskaan miestenpäivää? Kiinnostaisi vaan tietää. Tai no, sama se mulle, mutta mitä merkitystä noilla ihme päivillä oikeen on...no idea.
Niinno, kait sillon on jossain jotain tapahtumia, mutta muuten...joo.

Ihanaa, Töhnä tuli takaisin. Ja ärsytti mua jo taas tänä aamuna niin että teki mieli huuhtoa se vessasta alas.

Mutta kyllä halin ja pusuttelin sitä ihan onnessani ku se vihdoin tuli tupaan. Kävin kissittämässä(taas kerran)takaovella, ja tällä kertaa naapurin pihasta alkoi kuulua kauheaa maukumista. Ja sieltä se mölliäinen juoksi tuhatta ja sataa tupaan. Ja söi het niin että kuulu sellanen 'ahm'-ääni. Hehahaha.