IRC-Galleria

Päätin että kesällä pitää käydä ulkomailla. Jos rahaa sattuu olemaan riittävästi niin Japanissa, mutta jos ei, niin jossain lähempänä. Silleen spontaanisti, you know, hengailumielessä. Olen muutamia aikoja harkinnut että pitäisi joskus muuttaa sinne. Katsoo nyt jos pääsee käymään siellä, että millaista siellä on oikeasti.

Ja ostin Japanin sanakirjan. Opiskelemaan vaan. Harmillista kyllä että en vaan tiedä mitään niiden kieliopista tai sanajärjestyksistä. Hmm.

Jaana kertoi että tumman suklaan syöminen kasvattaa tissejä. Siinä on vissiin jotain naishormonijuttua. Sitä siis! Ja on se kuulemma hyvää sydämellekkin. Eikä varmaan lihota. Kai. Mutta pitää olla todella varovainen ettei koira pääse siihen kuonoiksi, koska jos tuo vetäsee yhden sellasen levyn niin byebye, darling.

Kyllä Heath Ledger on sitten hyvännäköinen. Shit ku se on kuollu. No, onneksi en oo nähnyt läheskään kaikkia sen leffoja.

Onni on kulho kanayrttinuudeleita nenän edessä.

Vittu minä osaa vastata tuohon. Ja sitäpaitsi se oli se sama jonka oon tehnyt jo n. miljoona kertaa eri psykologien luona. Huoh.

Tekee niin vitusti mieli nuudeleita. Niin tekee mieli nuudeleita. Ja minä vielä katoin kaupassa niitä saakelin nuudeleita ja tuumasin että ei, en kuitenkaan jaksa syödä niitä. Voihan vittu.

Nyt suuntaan tekemään pitkästä aikaa masennustestiä! Saa nähdä mitä saan tällä kertaa vastaukseksi.

Tänään on vähän huono päivä...

Hyi vittu että on paska olo. Maha on ihan sekasin ja oksettaa ihan simona. Ja korvia ja päätä särkee. Ja yskittää. Ja pyörryttää. Hm. Johtuu siitä että...aloitetaanpas ihan alusta.

Entertainment can be dangerous.

Katsoin siis elokuvan nimeltään Heaven's burning. Se on todella surullinen tarina rakastavaisista jotka kuolee lopussa molemmat. No siis se nainen tappaa itsensä kun se mies kuolee. Ja mies on siis Russell Crowe. Noniin, tulin siis hieman surulliseksi siitä ja sitä rataa. Ja sitten ajattelin että joo, nyt maistuisi viini. Ja kello oli 17,43 kun tajusin sen. Lähdin kauheaa vauhtia alkoon. Polkupyörällä. Koska auto on edelleen Evillä. Ja oon hiukkasen sairaana. Niin se matka ei oikeen tehnyt hyvää. Menomatkalla oli kurkku vähän aikaa niin kipeä että teki mieli huutaa.

Joskus tuntuu vähän siltä, että olen jotenkin mielisairas.

Ääh. Kakkamaista olla sairaana. Eilen alkoi jostain syystä tällainen hauska flunssa. Ehkä se johtuu siitä että käveltiin Jasun kanssa niin pitkästi eilen. Ensin hautausmaalle jossa treffasimme -tadaa- Jaanan, Miikan ja Mikon ja sitten kylältä takaisin tänne. Koska ne siis heitti meidät Ärrälle. Ähh, pitäisi viedä koira pihalle. Ehkä cdon-tilaus olisi jo tullut postilaatikkoon. Sinne.

Nyt tiedän mikä Thiefin zombeja vaivaa. Ne on syöneet sitä samaa lääkettä jonka käytön minä aloitin eilen. Multa meni sellaiset kolme tuntia heräämiseen.

Aaahh. Vihdoin kotona. Ollut vähän pitkä päivä tänäänkin. Mutta ei se mitään. Olen sangen tyytyväinen.

Olin siis Hiljaisuuden Hetkessä Pappilassa ja oli todella hauskaa. Ensin sen hiljaisuuden aikana kun koin todella rauhallisen ja kauniin hetken, vaikka se lyhyt olikin. Ja sitten jutskattiin niiden kahden naisen kanssa jotka sitä piti. Naurettiin ihan pinkeinä kaikille jutuille. Oli hauskaa. Ja söin yrttivoipatonkia. Harmi ku tämä oli viimenen kerta. Olisinpa tajunnut aikaisemmin.

Sain taas uuden lääkkeen. Nyt mulla on kaksi erilaista unilääkettä. Yeah. Joo, ja ostin taas kaksi leffaa. Vähän leffafriikkiys taas(kerran)päällä.

Joo. The four feathers oli todella hyvä leffa. Loistavasti toteutettu kaikin puolin, ja rakkaustarina oli uskottava ja jopa liikuttava. Ja vittu että Heath Ledger onkin Hot. Puhun siis kaikista olevista ja olleista näyttelijöistä että ne on. Koska tarkoitan niiden leffoja. Mutta siis joo, sillä on niin matala ääni verrattuna siihen viattoman poikamaiseen Ulkomuotoon. Ja Kate Hudson oli kans ihan mahtava. Todella kaunis.

Ja Quentin Tarantinon True Romance oli myöskin loistava. Tosin, kiintoisia henkilöitä oli niin paljon että ei hittoviet perässä pysynyt. Kiintoisin oli ehdottomasti rastapäinen Gary Oldman joka esitti neekeriä. Siis sen roolihahmo luuli olevansa neekeri. Ja Val Kilmer esitti Elvistä. Hahhahhaaa! Se oli niin cool. Ja Christopher Walken...aahh, sulaa viileää tyylikkyyttä. Harmi että se vähän niinkuin tipahti tarinasta pois. Tai sitten vaan onnistuin missaamaan jotain. Väsyttää hieman ja myönnettäköön, kelailin sitä leffaa välillä.

Joo, olin siellä seuroissa ja oli ihan hauskaa. Kyselin niiltä tyypeiltä kaikkea niitten toiminnasta ja silleen. Ja siellä oli aika hupaisan/viehättävän oloisia pappeja. Ne molemmat. Siis silleen että niitä oli mukava kattoa ja kuunnella. Harmi vaan että en osannu yhtäkään virttä. Ja ne on muutenkin kyllä niin...raskaita laulettavia. Ihan ihmeellisiä sävelkulkuja. Not for me. Tosiaan, nuorin mun jälkeeni oli joku kolmevitonen. Ja suurin osa oli harmaa/valkohiuksisia eläkeläisiä. I fit in.