IRC-Galleria

Kuviksentunnilla on tyylsää. Ja tämä näppis on niin maan perseestä. Mikä ihastuttava ilmaisu, jälleen kerran.
En oikeasti meinannu aamulla päästä sängystä ylös ku oli niin kylmä ja väsytti ihan sairaasti. Mutta sitte Simppa tuli siihen alas tuijottamaan ja vipsuttelemaan niin oli aivan pakko laskeutua hänen tasolleen ja rapsutella. Häntä.
Ajattelin tänäviikonloppuna olla uskomatonta kyllä kotona. En jaksa mennä yhtään mihinkään. Aion vaan nukkua. Ja ainakin tehdä referaattia. Koska jakso loppuu(luulisin)tänään. Ja jeejee, vanhojentanssit. Siinä menee ainakin yksi tunti.
Vähän muuten mama teki ihania sämpylöitä. Ja niitä oli luonnollisesti pakko syödä suunnilleen kymmenen kappaletta.

Muttajoo, en tiiä. Pää kipeä eikä muutenkaan ole kovin hillitöntä. Musiikintunnilla oli kyllä muvaa. Kun kuunneltiin musiikkia. Pekka tykkäsi Scissor sistersistä. Eikä ihme. Se nyt vaan on niin parasta. Ja mulla oli hauskaa kun soitin sellasia viiden/kymmenen minuutin mittaisia instrumentaalibiisejä niin kukaan ei tökänny niistä. Paitsi ehkä Kakko. Mutta sekin kehtaa väitää että Galaxybounce on tylsä.

Simppa syö jotain hieman kuvottavan näköistä juttua tuossa. Joku liha/luukimpale. Ja voi perse! Joudun hammaslääkäriin ensviikolla! Aaaargh! Pelkään hammaslääkäriä ihan hysteerisesti. Perse, perse, perse.

Mama ilmaisi tänään aamulla hienoisesti, että mulla on liian paljastava paita. Se käski mun "mennä tyrkyttämään itteäni kulmille". Loukkaannuin noin viiden sekunnin ajaksi mutta en sitten jaksanutkaan suuttua. Ja vaihdoin paidan.
Hyi yök, hedelmäjuissi haisi aivan kissankuselle. Tänään ei taida olla sapuskapäivä.
Kävin muuten verikokeessa. Hyi hitto se ottaa paljon sitä verta. Ja menee kädestä aina tunto.
Muttajoo, tänään on ollut suhteellisen väritön päivä. Paitsi nojoo, abijuhlassa nauroin sille miss-yläaste-jutulle. Ja sitten sille säärihommalle. Nerokkaan typerää.
Ja sitten joo, en oo tänään oikeastaan tarkkaillut ihmisiä. Pinkin karvahatun alle on niin hyvä jemmautua.

Jeee, teen marjapaistosta. Mulla on jotennii rasittavan hallitsematon olo. Siis en hallitse kroppaani ku väsyttää niin. Oli maman kanssa hysteeristä äsken ku yritin puhua ja sain aikaan vaan jotain änkytystä. Wee, mikro rääkäisi(meidän mikro ei piippaa vaan huutaa) eli siis syömään.

Ainiinjoo, ja sitte(vittu tästä tulee pitkä) rykäsin tänään veriysköksen lavuaariin. Järkytyin lievästi.

Hyi hitto. Mun suusta roikkuu joku viitisen senttiä pitkä riekale limakalvoa. O.o En huomannukkan. Kauankohan se on tuossa ollu...?

Voi perse. Olisin jääny koululle laulamaan tänään mutta ku Pekka menee koneelle tekemään jotain. Se on nykyään aina sen koneensa kanssa väsäämässä siellä. No, vein sitten avaimet synkkänä poikana(taas) takaisin Marialle ja menin suunnilleen yhtä synkkänä kirjastoon, mistä puolestaan hinauduin autoon kuuntelemaan vaarin hersyvää huumoria. Sitä sietää toisinaan jos ei ole pää kipeä. Tänään oli. Mutta sitten söin ah-niin-ihanaa ruisleipää. Pääkipu meni. Tai siis siirtyi noin puoli metriä alemmas eli mahaani. Inhoan ruisleipää. Mahani kehitti sen kivun varmaankin vain huomionkipeyttään.
Noh, mutta siis. Jäikin mainitsematta että ennen leivänsyöntiäni onnistuin kippaamaan puoli purkkia juissia syliini. Tuntui sangen hehkeältä, joo. Ja sitten oli lievästi raivostuttavaa kun mun lasiini tarttu huulipunaa aivan sairaasti.
Joo, kymmenen minuutin päästä töiiihin.

Wee, nyt olen taas pirteää poikaa. Tyttöä...poikaa? Nojoo, mutta joka tapauksessa, nukuin sangen loistavasti ja muutenkin aamu on sangen järjestyksessä. Nyt ei siis tarvi kun istua koneella niin aikataulu menee päin persettä. Hmm...
Kakko oli löytäny mun sinisen hiusharjan joten yritän tässä samalla availla hiuksiani. Availla, kyllä.
Wow, tein sen. Selvitin hiukseni. Tänään voisin siis jättää ne laittamatta kiinni.
Hittoviet kun en muista mitä unta näin viime yönä. Mutta toissaöisen muistan kyllä. Siinä unessa mun huoneessa kummitteli. Tai siis siinä osassa taloa. Outoa oli myös se, että kaikki näytti ihan samalta kun oikeasti. Lukuunottamatta sitä että mulla oli ties miten paljon lamppuja jossain telineessä. Ne oli viininpunaisia kaikki, eh.
No, joka tapauksessa, kuulin joskus öisin kun joku raahautu mahallaan siinä vintin lattialla justiin mun kohdalla. Erityisesti sitä tapahtui sillon kun olin pitänyt meteliä. Yeh, mikä ilmaisu. "Pitää meteliä".
Hyi hitto, nyt alko pelottaa ku muistelin tuota. Ku tuossa takana on kaksi ovea auki, molempien takana pimeä huone, wee. Joo, pitäis varmaan alkaa ettiä vaatteita tai jotain. Vittu tätä etusormea.

Katoin äsken leffan nimeltään Bronx tale. Se oli aika hiton surullinen. Tai siis kun se Sonny kuoli. Robert Deniro oli tavalliseen tapaansa hieman liian tyylikäs. Ja se päähenkilökin oli outoa kyllä hyvä. Mutta eniten jäi päähän se lause: "Surullisinta on haaskattu lahjakkuus". Sitä se isä hoki sille pojalleen. Samoin Sonny.
Muttajoo. Se onkin melkein aina ollut suurin ongelma. Pelkään että haaskaan kaikki mahdollisuuteni ja valitsen väärin. Ja ottaa niin päähän kaikki se mitä oon jo ehtiny heittää hukkaan. Kun en ala-asteellakaan opiskellut ja numerot on niin perseestä ja joo, justiin.

Hmmjoo, ei pitäisi kirjottaa yhtään mitään kun on justiin kattonu hyvän leffan.

Tuo Cyrilin arkkutemppu. Ei hitto että siitä sai loistavia tilannekuvia. Tänään on jotennii kauhean masentava päivä. Tai siis, se alkoi eilen illalla ennen unilääkkeen vaikutusta. Synkkä olo. Enkä oikein tajua miksi. Tai siis, joo, niin. Dzdiipadaa.
Ei hittoviet että meillä oli orgiatunnelmaa vähän aikaa sitten. Simppa kyhnäs lattialla raiskaamassa tyynyään ja Heppu yritti raiskata Simppaa. Eeheh, meinattiin hieman kuolla Satun ja Maman kanssa.