IRC-Galleria

Haaha, Coolidge on suhteellisen hauska tyyppi. Se syö koko aika. Ja käy psykoligilla. Ja miettii kaikkea. Weeee.

Seuraavat 103 minuuttia: Niin sanoakseni "Mulholland Falls".

Kyllä se on vaikeaa ku pitää käyttää vieraita paskoja koneita. Ei suostu printtaamaan mun kuvia. Arg. No, ensimmäisen(nick Nolte ja Chazz Palminteri) se suostui ja toisella ei sinänsä väliä. Vaikkakin se pitää tulostaa sekin. Mutta se on Matt Damon. Kun piti etsiä kaunis ja ruma kuva, niin etsin Palminterin ja Damonin. Hmm, kumpikohan se oli se ruma. xD
Ja joo, kuulin ku joku idiootti sano sanan "neekeri" kun se ihmetteli tuota mun kuvaa. Ku se istu tuolla printterin vieressä. En enää muista kuka se oli. Joku harmaa. Miksi siis kirjoitan siitä näin paljon? EH!
On jotenki semmonen olo ku joskus kutosen leirikoulussa. Eikä. Ku nelosella yökoulussa.

Tuli jotenkin muinainen olo kun lakkasin kynteni. Tarkoitan nyt muinaisella siis nostalgista. Ja jeeh, mun kädet näyttää jotennii miehisiltä. O.o Ku kynnet on niin kooviin lyhyet. Mutta ei se mitään, ne on punaiset ja that's what makes me happy. Ihanaa kun on kunnolla aikaa laittautua. Nautin niin etenkin meikkaamisesta. Kun siitä kammottavasta aamuolennosta tulee jotain viattoman sööttiä. xD Joopajoo, mutta siis muutos on joka tapauksessa huomattava.
Ja tänään Seinäjoelle vaarin kanssa. Tihisen innosta. No, on sen kanssa ihan kivaa. Mutta se ei oo ku se alkaa kyselemään tulevaisuudensuunnitelmista. Aivan kun en asiaa muutenkin miettisi ihan riittävästi. Joo, pa, joo, pajoo. Joopajoo.

Että ku väsyttää. Mutta aion vääntää vuorokausirytmiäni hiukan aikaisempaan heräämiseen. Ja aion mennä vasta puoli yhdeksältä nukkumaan. Päätin lakata kynteni. Kiintoisaa. Olen huomannut saavuttaneeni jopa tuloksia itsepäisellä vääntämisellä. Mulla on päälläni toppi jonka sain joskus Jennalta. Siis siltä joka asuu tuossa lähellä. Outoa. Että näin vanhoja vaatteita on vielä meillä. Ja sitten, mama ja Satu oli löytäny Bamun pentukuvan. Voi että se oli vastustamaton. Ja tuli kauhea ikävä. Toisinaan aina tulee kauhean ikävä kaikkia mussukoita jokka on kuollu. Pipaa ja Hikkua. Ja Purpea.

(naamanräpelöintiä, lyönti päähän)

Satu tuolla päästää koiruja tupaan. Simppa juoksee tuolleen typerästi. Joo, voisin...vaikka pelata netissä jotain muvaa...

Ainiin, uni!

Se oli taas se junahomma. Joko Jerry ja Phil tai sitten Eifel ja Flame. Tai joku sekoitus. Kaksi miestä joka tapauksessa. Vanhanmallinen se juna. Enkä muista nyt yhtään mitä siinä tapahtu. Ei varmaan mitään.

Muttajoo, wee, lensin taas. Ja olin siellä vanhalla koululla. Menin niitten ala-astelaisten ohi kun ne oli menossa sinne alakertaan. Ja juoksin täysiä sitä käytävää. Se joku akka lähti mun perään ja nousin ilmaan, you know. Täydellistä. Vaikkakin oudon melankolista. Kattorakenteet. Turvapaikka. Ja ne tyypit jotka ei jätä mua rauhaan. Joku aina juoksee perässä. Ja sitten lähdin lentoon. Taas, eh.

Ainiin. Ja sitten oli Jasu. Se oli jotennii äärimmäisen inhottava. Se puhu kaikkea inhottavaa. Ja huuteli kaikille vastaantulijoille. Ei siis silleen hauskasti kun joskus ja jotkut. Vaan inhottavasti. Vihamielisesti.

Hitto että unia on vaikeaa selittää. O.o

Dzdiipadaa. Aikaisin herääminen on mukavaaa. Oon pirteä kun peipponen kuluneella sähkölangalla. Hmh.
Joka tapauksessa, heräsin jo kuudelta, jumppasin, söin, juttelin maman ja koirien kanssa, etsin oikein suloisat vaatteet ja tein kaikkea muuta muvaa. Rasittava tuo Sahara-levyn myyjä kun ei voi vastata sitten millään. Menee hermo tuollasiin.

Tältä päivältä voisin väittää luovuttaneeni kaiken luomistuskan oikeaan käyttöön. Eli siis toisin sanoen tehnyt jotain. Virkkasin nimittäin, eh. Mutta sekin on luovaa. Oon aina rakastanu sitä. Itseilmaisuni piiriin kuuluu laulaminen, kirjoittaminen ja virkkaaminen. Huvittavaa. Siksipä en jaksa istua koneella(vaikka biisi onkin loistava) vaan menen laittamaan herätyskelloni vihdoinkin seinään kiinni. Vois käyttää sitä summeriääntä.

Joo, kylläpäs tosiaan närsätää. xD

Hahha. Virkkasin äsken elämäni ensimmäisen pipon. Oli pakko virkata ku en malttanu pitää näppejä erossa naamastani. Weee-eh, mama maksaa parhaillaan mun soitinta tuolla. Ja sitten voisin nakittaa sen värjäämään hiukseni. Alkaa jo vähän kuolettaa nämä ruskeanharmaanruskeat.
Arg. Simppa yrittää epätoivoisesti kiinnittää nörtin omistajansa huomion viemällä tältä lankakeriä. Se makaa niitten päällä. Oon tosiaan tainnu vähän laiminlyödä sitä viimepäivinä. Ku oon vaan istunu koneella. No, nyt voinkin korjata asian. Vapise, Simppa.

Olipas hauskaa tänään Maijan kanssa. Se on niin kultanen. <3

Ja hitto että mua närsätää.