Hmmjoo, tiedän jonkun joka ei jaksa lenkittää koiraansa nyt. Eikä oikeastaan liikkua muutenkaan. On niin sairaan kylmä. Meinasin kuolla ku menin olohuoneeseen. Mutta sitten löysin pelastajani: mun viltti, se pienin siis, oli sohvalla. Weeeh, kääriydyin siihen ja aloitin syvällisen juttutuokion Simpan kanssa. Minä puhelin sille lenkistä ja se vaan kahteli että joo, kyllä oot laiska, haista home typerä akka. No, ei. Se kuunteli jokaisella napillaan.
Muttajoo, voisin ylittää itteni ja tehä aamupalaksi marjapaistosta. On niin nälkä. Weeeh.