IRC-Galleria

On se niin vaikeaa saada yksi matkalaukku pakattua. En ikinä keksi mitä ottaisin mukaani. Ennen kun sitten ku tarttisin sitä kaikkea minkä oon jättäny kotiin. Huohhoh.
Sangen kotoisa olo tässä laimeassa harmaassa. Heeh, ihanaaaa. Ostin uuden hatun Lappajärveltä joltain kirppikseltä. En ollukkaan koskaan ennen käyny siellä. Mama sanoi että mä näytän niin värittömältä. Sano tästä hatusta että "pliisu" ja muutenkin kaikki on mun uutta tyyliäni vastaan. Olkoon. Mulla on niin coolidge olo. Saisin vaan uuden peruukin jo. Ja sen mustan huopahatun. Sen, joka taipuu justiin oikeista kohdista justiin oikealla tavalla.

Rakastuin. Kuuntelin Toolia ja itkin. Huoh. Vähän liian hyvää.

Harrastin sangen loistavaa metsäilyä tänään. Kakko vinkkasi että siinä metsässä joka on vastapäätä meidän entistä leikkipaikkaa, että siinä on kodikasta. Ja oli oikeassa. Aivan ihana tunnelma. Makasin vaan maassa ja kuuntelin Norah Jonesia. Ja katselin puiden latvoja. Ja kuvittelin kaikkea. Siivosin huonettanikin. Siis jo metsästä palattuani. Eh.

Kukahan kertoisi Minnalle että Minna on lomalla? Sätkyilen koko ajan ku tuntuu että on jotain kiireellistä tekemistä. Sama juttu aina lomalla. Hermoilen koko aika.

I got me player back!

Mitähän mun piti kirjottaa...penteleh. Unohin. Niinjoo. Mummu vissiin tuo mun soittimen tänään. Voi ku se Jaana nyt muistais vaan antaa sen sille. Hitto että itken jos se ei muista. Niin pieni esine ja niin suuri merkitys. Joo, Draamaa. Muttasiis, kauhean tyhjää kun ei voi kuunnella musiikkia.

Hmmjoo, ihan jees. Perfektionistin tyytymättömyys taas vaivaa. Samoin kun nälkä. Ja se että unohdin laittaa deodoranttia tänään, eh. En tajua miten onnistuin siinä.
Oli kuitenkin aivan ihanaa vaihtaa se tietty katse Kakon kanssa. Heeeh.

Onpas hyviä nämä perunakierteet. Oon syöny ihan tajuttomasti ottaen huomioon tämän sangen aikaisen kellonajan. Meinasin jäädä tänään nukkumaan. Mutta muistin että niinjoo, Senni "saattaisi" imutella vesimelonin nenäänsä jos jäisin. Nyt tekee mieli oikeen kylmää ja makeaa mehua. Päärynäjuissia, aah.

Hah, peruukkini näyttää ihan lattiaharjalta. Mutta ei se mitään. Tästä on hyvä lähteä. Taas yksi askel lisää sisäisen maailmani ilmaisuun ulkonäöllä.

Outoa jännitystä. Huomenna saan laulaa ihan yksin siellä aamunavauksessa. Jeeeee. No, en nyt ihan yksin. Mutta siis, solistina kuitenkin. No, en mä muusta ole huolissani kun siitä että nenä menee tukkoon. Se ei olisi kovin suotavaa. Hrrrrh. Siitä on kuitenkin jo hiukan aikaa kun olen laulanut yleisölle. Nojoo, joku aamunavaus. Mutta silti! Pelataan pingistä.