Ja olen kotona, koska aamulla oli kurkku paskana.
Kohta voisin mennä syömään leipää
tai vastaavasti tunkea korvaani seipään
laitan leivälle kurkkuja
jotkanäyttävätihanomenaviinietikassakylpeneiltäliito-oravilta.
Ah, runosuoneni taisi hiukan ylikuumentua. Jalkojakin pistelee. Siis ihan oikeasti niitä pistelee. Ihan hitostiii.
Eiikä. Jostain syystä mua hävettää kauheasti ku annoin sen lyriikka-projektityöni Paulalle. inhottaa jos sitte en saakkaan mitään hyvää siitä. Huohhh.
Pitäis tässä mennä suihkuuuun. Ja sitten nukkumaaaan. Hah, mama sanoi jättäneensä sormensa oven väliin. Mietinkin että minkä takia se oli niin raivoisa. Hrmh.
Yeh, yeh. Kannattaa tehdä töitä. Eli käydä mummua moikkaamassa näin äitienpäivänä. Siitä saa rahaa. Kolmekymppiä lähestulkoon riittää kattamaan kärsimyksen. Mutta isoäiti on tapansa mukaan ihana. Ja jeee, Jasu tulee tänne tänäääään! Weehe.
Jaa, hmm. Hauska huomata että illalla oli hauskaa.
Ja tänään vasta olikin sangen hauskaa herätä. Nimittäin siihen, että mama teki mun otsalle jotain.
Ja kun avasin silmäni, niin se virnisti mulle. En tiiä olinko sitte ölissy jotain unissani, etc.
Ja Simpulan kanssa oli sangen koiramaista leikkiä äsken. Se tuli tupaan ihan täydessä hepulissa ja alko riehuttaa mua. No, menin mukaan ja viskelin sen kanssa kermapurkkia. Tyhjää siis.
Nyt se herkuttelee kyseisellä pahvinkappaleella ja tuhisee niin sydäntälämmittävästi. Huooh.