IRC-Galleria

Tylsistyttää, huoh.

Olipas ihanaa päättää taas olevansa tarmokas. Eilisen itkeskelyn jälkeen. Sain nimittäin tänään jo laitettua ne kaikki sulkeutuneet kohteet uudestaan myyntiin. Ja se on melkoisen kyrsivää puuhaa.
Ja huoh, taas sain muistutuksen siitä, että mulla on mesessäni kaikkia 15-23-ikäisiä pikkupoikia jotka ah, niin ovelasti, nokkelasti ja hienovaraisesti vihjaavat että voisin ottaa vaatteeni pois. Huoh isolla H:lla. En tällä kertaa viittiny poistaa sitä yhtä ku se on niin liikuttava. Aww.

Kauhajoelle ei saa ottaa koiruja. En oikeen tiiä mitä teen nyt. Huomattava takaisku.
Mutta sitten katsoin kaksi samankaltaista sotilasleffaa, Men of honor ja G.I Jane. Ne molemmat on niin epäsuosittuja, halveksittuja ja syrjittyjä siellä missä ne nyt onkaan. Se toinen on merijalkaväessä. Ja toinen jossain erikoisjoukoissa. Ja kuitenkin ne menestyy sangen loistavasti koska ne on niin sitkeitä. Ne on molemmat kovempia kun yksikään niistä tyypeistä jotka niitä haukkuu siellä. Janen lopussa on aivan pakko itkeä ku se Jordan avaa sen pienen kirjan ja siellä on se joku arvomitali.

On taas niin onnellinen olo että vois vaikka itkeä. Siis ihan oikeasti on.

Voi että kun voi olla tuskallista kun ei voi laulaa. Kuolen, kuolen, kuoleeennn. Sama juttu jos rumpali katkois kätensä. Tai joku mikä tahansa muu instrumentalisti. Joka ei ole erikoistunut hampailla, varpailla, etc. soittamiseen.

Oho, mä en kirjottanu eilen mitään. Hohho, I saw you! Ei hitto.

Pitäis tässä leikata hiuukset.

Ihanaa olla kotona. Simppa ilmeisesti sittenkin tuntee mut vielä. Vaikka ei olla viikkoon nähty. On se vaan niin ihana. Vauveliinini. <3

Joo, jeejee, joku on jotenkin onnistunut kirjautumaan mun kavereita.netin tunnuksella sisään ja kommentoinu kaikkea hämärää.

Yeah. Miika oli niin huippu eilen ku oltiin pelaamassa. Se otti sen ylähuuli-ilmeen ja laitto lippiksen vinoon. Ja sitte se hakkas lattiaa biljardikepillä. Haahaa. xD Meinasin kuolla.