IRC-Galleria

Olen tyhjiiin imetty. Ja parasta on että sormet ei toimi. Joo, en taas muistanukkaan että laulaminen on noin rankkaa. Koko ajan sangen stressaantunut olo. Jokin ei ole paikallaan ja sen huomaa. Huomaisinkin vaan mikä.

Keskusteltiin tänään Kakon kanssa siitä, kun mä tykkään vanhoista miehistä. Tuli kummallisen friikki olo. Ja sitten mietittiin että kestä Satu on ikinä ollu kiinnostunu.
Ahh. Voiko oikeasti olla mitään kauniimpaa kuin semmonen about 40-45-vuotias mies, sellanen oikeen laiha. Mustassa puvussa. Ehkä mustat hiukset. Ehkä pieni parta. Paljon rahaa ja itseluottamusta. Hrmmmmh.

Isovanhemmat on sitten siunaus. Mummu vei Simpan ja lääppii sitä, syöttää sille suolasia nakkeja, ja, kuten pelkään, syöttää suklaata.

Hah-ha! Kannattaa lukea vanhoja päiväkirjamerkintöjä. Taisin tajuta mitä teen tänään. Voisin tehdä sämpylöitä. Yummo.

Henkilökohtainen pyöräilyennätykseni on n.72km/päivä. Mutta tiedän että se on enemmän, koska pyörin Kortesjärvellä(en löytäny oikeaa tietä) varmaan tunnin. Ajelin edestakaisin, ja sen jälkeen Oravaisissa(ihan vaan kattelemassa nähtävyyksiä, kuten ruotsalaisten hienoja kesämökkejä, etc..).

Väsyttää taas niin että ei tee mieli ees ulista. Pentele. Mun mahtipitkästymiseni katkaistiin taas. Huoh.

Huh että sai taas pelätä tänään. Simppa söi paketillisen suklaata. Olin aivan paniikissa, istuin kakon huoneessa ja höpisin sekavia laskeskellessani samalla Simpan painoa ja suklaan määrää ja tummuutta. No, koira oli kultainen ja oksensi suklaan ihan itse ulos. Voi että olinkin onnellinen.

No, ei tässä oikeen muuta voi sanoa kuin: Pulp Fiction short fuck.

Nukuin niin hyvin. Hahhah. Ja näin niin hyviä unia. Ja jossain vaiheessa oli niin hyvä herätä ku koirut tuli lääppimään. Ne oli melkoisen karvaisia. Ja nyt tekisi mieleni melkeinpä tehdä suklaapiirakkaa. Melkein. Miksei meillä oo juissia?

Oh, yes. Mama on melkeen itkun partaalla. Ja minä myös. Hiukan eri syistä tosin. Mama on loukkaantunut ku vaarit ja muut ilmeisesti on syyttäny sitä siitä, että minä lähdin matkalle. En oikeen osannu sanoa sille mitään ku se nyyhki mulle. Tyypillistä.
Ja mua itkettää koska tätä masiinaa vaivaa taas kerran joku aivan käsittämätön ongelma. Nettiin sentään onneksi pääsee. Mutta Windows ei tahdo toimia. En taida pystyä kuuntelemaan koneella musiikkia. Huohh.

Hmm. Pysähtyneisyys taas. Joopajoo. Joopajoo.
Kävin tänään iskän työpaikalla. Ja se selitti mulle miten se kone toimii. Ja näytti kans. Oli hieman mielenkiintoista.